Laura Huhtasaari: Rangaistukset ovat liian lieviä

Kansalaisten oikeustaju on ollut viime aikoina kovilla julkisuudessa esillä olleiden törkeiden seksuaalirikostapausten johdosta, joissa raiskauksista on selvitty jopa ehdollisilla tuomioilla. Kyselyjen perusteella kansalaiset antaisivat törkeistä seksuaali- ja väkivaltarikoksista keskimäärin kovempia tuomioita kuin oikeuslaitokset.

“Yhdysvalloissa käytössä oleva seksuaalirikollisten nettirekisteri on toimiva järjestelmä.”

Ovatko tuomiot Suomessa liian lieviä? Tätä kysymystä ruodittiin myös Porin SuomiAreenalla maanantaina 13.7. paneelissa, jossa asiasta olivat keskustelemassa perussuomalainen kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Li Andersson (vas.), professori Jussi Tapani Turun yliopistosta, Yleisradion oikeustoimittaja Päivi Happonen sekä Satakunnan käräjäoikeuden laamanni Martti Juntikka. Paneelin juonsi Suomen Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.

Huhtasaaren mielipide kysymykseen oli “kyllä”. Hänen mukaansa politiikka on mielipiteitä, ja kansan oikeustaju selviää parhaiten kansalaiskeskustelun kautta.

– On uhria kohtaan erittäin loukkaavaa, jos esimerkiksi seksuaalirikoksen uhriksi joutunut lapsi joutuu kohtaamaan tekijän jo tuomion julistamista seuraavana päivänä, Huhtasaari toteaa.

Uhrinkin pitää saada oikeutta

Laura Huhtasaaren mukaan vankila on sekä rangaistus että rikoksia ennaltaehkäisevä laitos. Ennaltaehkäisevässä mielessä vankila voi toimia pelotteena tai parantumattoman rikoksenuusijan tapauksessa konkreettisesti rikollisen toiminnan jatkamisen esteenä. Tilastojen mukaan esimerkiksi lapsiinsekaantuja lähes poikkeuksetta uusii tekonsa aina, mutta vankilassa istuessaan hän ei sitä tee. Tämäkin on ennaltaehkäisyä.

– Kyllä uhrinkin pitää saada oikeutta. Rikoksentekijä aina valitsee, uhrilla valinnan mahdollisuutta ei ole. Ei heitä voi laittaa samalle viivalle, Huhtasaari muistuttaa.

Vankiloista koituu yhteiskunnalle myös huomattavia kuluja. Jokainen vankipäivä maksaa yhteiskunnalle noin 200 euroa. Vankimäärän väkisin vähentämisen sijasta voisi joskus miettiä sitäkin, tarjoaako Suomen valtio vangeilleen liian hyvät oltavat ottaen huomioon vankiloissamme viihtyvät virolais- ja venäläisvangit, jotka eivät millään lähtisi täältä takaisin omiin kotimaihinsa.

– Vakavasti voisi keskustella siitäkin, voitaisiinko joitakin vakavista seksuaali- ja väkivaltarikoksista tuomittuja ulkoistaa kärsimään rangaistuksensa esimerkiksi Viron vankiloihin, Huhtasaari pohtii.

Lievä tuomio on selkeä viesti

Vaikka kovemmat rangaistukset eivät rikoksia ehkäisisikään, eivät sitä tee löysätkään tuomiot. Maalaisjärkikin sanoo, että seksuaalirikoksista tuomitut rangaistukset Suomessa eivät kerta kaikkiaan ole missään suhteessa itse tekoon. Ja vaikka kansa ei oikeutta omiin käsiinsä ottaisikaan, luottamus oikeuden toteutumiseen menee.

– Lievä tuomio on selkeä viesti siitä, miten vakavana rikosta pidetään. Suomessa on naisena hyvä elää, paitsi juuri tässä suhteessa. Lievä tuomio raiskauksesta on selvä viesti minulle, että ei se seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuminen nyt niin kamalaa ole, sanoo Huhtasaari.

Törkeistä seksuaalirikoksista annettavissa tuomioissa on haarukka tällä hetkellä melko lavea, 2-10 vuotta. Huhtasaaren mielestä sen pitäisi olla kapeampi, esimerkiksi 8-10 vuotta, yläpäästä mielellään ankarampikin. Toinen kysymys on ns. ”paljousalennukset”, eli esimerkiksi useamman murhan suorittanut joutuu käytännössä tuomituksi vain yhdestä, vaikka jokainen elämä on kuitenkin yhtä arvokas.

Arvostammeko materiaa enemmän kuin ihmistä?

Hallitusohjelmaan on otettu tavoitteeksi linjan tiukentaminen ja selkeyttäminen esimerkiksi ensikertalaisuutta ja ehdonalaisuutta koskevien säädösten kohdalla. Asian käsittely on valmisteluvaiheessa eikä mistään ole vielä päätetty, mutta jos Huhtasaari saisi yksin asian päättää, tarkoittaisi myös ensikertalaisuus määritelmänsä mukaisesti sitä, että ensikertalainen voisi olla vain yhden kerran. Myös ehdonalaiskäytäntöihin voisi sisällyttää oikeita sanktioitakin, esimerkiksi yhdyskuntapalvelua.

Suomessa esimerkiksi talous- ja omaisuusrikoksista tuomitut rangaistukset ovat suhteellisen kovia, jos niitä vertaa kansalaisten oikeustajuun.

– Arvostammeko materiaa enemmän kuin ihmistä? Mikä voi olla sen arvokkaampaa kuin ihmisen koskemattomuus? Byrokratia- ja omaisuusrikokset eivät ole missään suhteessa siihen, Huhtasaari napauttaa.

Kukin punnitaan tekojensa mukaan

Törkeästä seksuaalirikoksesta joutuu Suomessa istumaan keskimäärin kaksi vuotta, kun Iso-Britanniassa luku on viisi vuotta. Toisaalta Huhtasaari ei näe järkeä siinäkään, että me Suomessa aina vertaamme itseämme esimerkiksi Ruotsiin, jossa sielläkin seksuaalirikoksista tuomitaan kovempiin rangaistuksiin.

– Itse meidän pitää tehdä omat päätöksemme siitä, miten meillä rikoksista tuomitaan. En tiedä, mitä tasapuolisuutta se on, että uhri joutuu kantamaan haavojaan lopun ikäänsä, kun taas tekijä pääsee hyvin vähällä. Mielestäni kukin punnitaan tekojensa mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytössä oleva seksuaalirikollisten nettirekisteri on toimiva järjestelmä. Jos yksikin lapsi voidaan pelastaa seksuaalirikoksen uhriksi joutumiselta, se on mielestäni ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Pedofiili uusii tekonsa lähes poikkeuksetta aina, siinä eivät auta vankilat sen enempää kuin psykiatritkaan, mutta vankila-aikana uhreja ei tule lisää. Minun mielestäni voidaan aivan objektiivisestikin sanoa, että rangaistukset näistä rikoksista ovat Suomessa liian lieviä, sanoo Huhtasaari.