MATTI MATIKAINEN
Laura Huhtasaari brexitistä ja EU:sta: “EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina”
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo Suomen Uutisille, että britit ovat oikeastaan pitäneet tuntuvaa etäisyyttä Euroopan unioniin jo kauan ennen virallista brexitiä. EU puolestaan murenee jatkossakin, eikä vuosikymmenen kuluttua EU ole välttämättä lainkaan nykymuotoinen.
Brexit-päivä koitti tammikuun lopussa. Sen aktualisoitumista EU-eroa puoltavan kansanäänestyksen jälkeen piti vatvoa kolme vuotta ja 221 vuorokautta. Huhtasaaren mukaan brexit pedattiin jo kauan ennen kansanäänestystä.
– Britannia on historiallisista ja maantieteellisistä syistä ottanut Euroopan integraatioon koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan tiettyä etäisyyttä. Britannia liittyi sisämarkkinoille vasta 1973 Edward Heathin konservatiivihallituksen johdolla, mutta jo 1975 maassa järjestettiin kansanäänestys siitä, pitäisikö Britannian jäädä sisämarkkinoille vai ei. Tuolloin vielä iso enemmistö briteistä halusi jäädä osaksi sisämarkkinoita, Huhtasaari kertoo.
Manner-Euroopan ja brittien tiet erkanevat
Brittikonservatiivien mieli alkoi kuitenkin muuttua. Euroopan johtajat työstivät esimerkiksi yhteisvaluuttaa, vaikka 90-luvun alussa moni eurooppalainen maa rysähti euroa kevyemmässä yhteisvaluuttakokeilussaan.
– Britannian pääministerinä 1979-1990 toiminut Margaret Thatcher ei nähnyt hyvänä asiana sisämarkkinoiden kehittymistä Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksen muodossa, ja tämä vakiinnutti konservatiivipuolueen sisälle ison euroskeptisen siiven. Britannia otti 1990-luvun perussopimusmuutosprosesseissa lukuisia erivapauksia: mm. oikeuden olla osallistumatta EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöhön, Schengeniin ja yhteisvaluutta euroon, Huhtasaari kertoo etäisyyden synnystä.
Britit yrittivät ajaa unionia väljemmäksi. Muualla Euroopassa puolestaan vastaus kaikkeen tuntui olevan “enemmän Eurooppaa”.
– Britannian entisen pääministerin David Cameronin yritys neuvotella Britannian EU-suhde vielä väljemmäksi ennen vuoden 2016 kansanäänestystä epäonnistui. Tämän vuoksi Britannian eroa EU:sta voidaan pitää loogisena loppuna sille kehityskululle, että Britannia ei koskaan ollut täysin sitoutunut Euroopan integraatioon, Huhtasaari toteaa brittien loppumatkasta unionissa.
Brittien vienti EU:hun vähentynyt
Kansanäänestystä edeltävän 10 vuoden jakson aikana brittien vienti EU:hun oli pudonnut merkittävästi. Vuonna 2006 vielä 55 prosenttia brittien viennistä suuntautui unionin alueelle. Vuonna 2016 kyseisen viennin osuus oli enää 44 prosenttia.
– Britannian erottua EU:sta tarjoutuu sille mahdollisuus sopia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia maailman suurimpien kansantalouksien kanssa. Maalla on siirtomaahistoriansa takia tiiviit kontaktit mm. Australiaan, Kanadaan, Uuteen Seelantiin, Intiaan ja moniin Afrikan maihin. Lisäksi Britannialle tarjoutuu mahdollisuus tehdä kunnianhimoiset kauppasopimukset esimerkiksi USA:n, Kiinan ja Japanin kanssa, Huhtasaari luettelee.
Miten tämä kehitys näkyy EU-kauppaneuvotteluissa? Huhtasaaren mukaan EU:lla ja Britannialla on suuret kannustimet laatia kauppasopimus, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
– Britannian ja EU:n väliset kauppasuhteet tulevat säilymään EU-eronkin jälkeen tiiviinä. EU tekee virheen siinä, jos se kuvittelee, että se pystyy kyykyttämään Britanniaan noudattamaan tarkasti EU-säätelyä. Unionin sisällä etenkin Saksalla on iso intressi siinä, että Euroopan sisäisiin arvoketjuihin ei tule häiriöitä Britannian EU-eron myötä. Ei ole EU:n etu, että Britanniassa aletaan ajamaan japanilaisilla autoilla saksalaisten autojen sijaan, Huhtasaari perustelee.
Maan pääministeri Boris Johnson ilmoitti, ettei saarivaltakunta aio pokkuroida EU:n säädöksien edessä. Kauppaneuvottelupoterot ovat siten jo kaivettu valmiiksi. EU:n kannalta voi osoittautua hyvin ongelmalliseksi päästää britit helpolla kauppaneuvotteluissa, jotta muut jäsenmaat eivät eroaisi unionista perässä.
Symbolinen ottelu kalastusoikeuksista
Tuskin Johnsonia oli ehditty julistaa vaalien voittajaksi, kun Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kävi vaatimaan kalastusoikeuksia brittivesillä osana kauppaneuvotteluja. Kalastusoikeuksista kiistely on saanut huomattavasti palstamillimetrejä. Onko kauppasopimus kiinni kalastusoikeuksista?
– Kalastusoikeus on iso symbolikysymys, koska oikeus päättää siitä, ketkä kalastavat omilla aluevesillä, nähdään keskeiseksi osaksi kansallista suvereniteettia. Kalastajat lisäksi olivat Britannian eri ammattiryhmistä niiden joukossa, jotka olivat eniten Brexitin puolella. Kalastusoikeuksista tullaan käymään tiukat neuvottelut tämän vuoden aikana Britannian ja EU:n välillä, Huhtasaari taustoittaa kiistaa.
Brexit tappio EU:lle
Brittien asennoituminen unioniin ennen brexitiä on ollut perin intohimotonta. Britit on nähty lähinnä vastarannan kiiskeinä nopealle EU-integraatiolle. Muuttaako brexit tätä asetelmaa? Syveneekö unionin yhteistyö ja perustetaanko esimerkiksi EU:lle omat asevoimat?
Huhtasaari pohjustaa, että brittien lähtö EU:sta on kirvelevä tappio unionille.
– Se, että EU menetti jäsenenään Euroopan suurimman sotilasmahdin ja unionin toiseksi suurimman kansantalouden on iso isku EU:lle. Britannian maailmanlaajuiset yhteydet ja diplomaattinen painoarvo toivat myös EU:lle tiettyä ulkopoliittista arvovaltaa, joka on nyt poissa.
Brittejä korvaavaa tahoa ei ole näköpiirissä.
– EU:hun taas pyrkii sisälle rutiköyhiä Länsi-Balkanin maita, jotka eivät millään lailla vahvistaisi jäseninä EU:n sisäistä koheesiota, Huhtasaari pamauttaa.
EU:n koheesiorahoista riitaa
Jakolinjoja on jo nähty. Eurokriisin hulluina vuosina pohjoinen ja etelä olivat napit vastakkain. Kitkaa on myös idän ja lännen välillä esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteista ja maahanmuuttopolitiikasta. Huhtasaari arvioi, että integraatiota varmastikin yritetään erilaisuuksista huolimatta.
– EU yrittää Britannian lähdön jälkeen varmasti tiivistää etenkin euroalueen integraatiota, mutta ongelmaksi tulee se, että Pohjois-Euroopan maissa on yhä vähemmän halua kompensoida omista budjeteista Ranskan ja muiden Etelä-Euroopan maiden holtitonta talouspolitiikkaa. EU “arvoyhteisönä” on myös rapistumassa, koska Itä-Euroopassa ei ole halua noudattaa Länsi-Euroopan esimerkkiä tuomalla kolmannesta maailmasta haittamaahanmuuttoa, joka horjuttaa yhteiskuntarauhaa, hän kertoo.
EU:n nettomaksajamaat ja -saajamaat ovat jo valmistautumassa yhteenottoon. Tuntuvia koheesiorahoja saavat jäsenmaat eivät halua tinkiä EU-rahoista. Maksajamaissa brittien lähtö luo kustannuspaineta, sillä britit olivat merkittäviä nettomaksajia. Suomi on esittänyt viime vuonna leikkauksia koheesiorahoihin.
EU:n tulevaisuus ei näytä ruusuiselta
Euroopan komissio on keskittynyt Euroopan geopoliittiseen asemaan. EU pyrkii luomaan yhtenäistä ulkopolitiikkaa. Huhtasaaren mukaan tässä on mahdollisuuksia edetä jonkin matkaa.
– Helpointa EU:lle Brexitin jälkimainingeissa on tiivistää ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, mutta varsinaiseen EU-armeijaan monet jäsenmaat suhtautuvat skeptisesti, koska niiden turvallisuuspolitiikka nojaa Natoon, hän kertoo.
Kokonaisuus unionin tulevaisuudesta ei ole järin ruusuinen, vaikka ulkopolitiikassa löytyisikin yhteinen sävel.
– Joka tapauksessa EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina ja kymmenen vuoden päästä EU:ta sen nykyisessä muodossa ei välttämättä enää ole olemassa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Edward Heath Mette Frederiksen Boris Johnson Margaret Thatcher Brexit Laura Huhtasaari perussuomalaiset David Cameron EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Brexit-Farage tykittää sydämensä kyllyydestä – katso hirmuiset katsojaluvut kerännyt riemukas puhe suomenkielisin tekstein
Suomen EU:n nettomaksuosuus noussut yli puoleen miljardiin – PS: EU maksaa työssäkäyvälle suomalaiselle 220 euroa vuodessa
Huhtasaari lakkauttaisi nykymuotoisen unionin kokonaan: ”EU:n pitäisi olla pelkkä kauppaliitto”
Huhtasaari tuomitsi Brysselissä ministeri Tuppuraisen ja Suomen EU-linjan: ”Kun ei vaadi EU:lta Suomen etua neuvotteluissa, saa maineen kilttinä tyttönä – jota ei kuunnella”
Halla-aho kansallismielisten puolueiden menestyksestä: EU on epäonnistunut ratkaisemaan ongelmia, jotka koskettavat tavallista ihmistä
Halla-aho: Jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä – “EU:n on leikattava omia menojaan”
Perussuomalaiset: Brexit aiheutti paniikin – ”Jopa Ylen pölyttyneet kirjeenvaihtajat on täytynyt hälyttää uutisoimaan EU-myönteisiä juttujaan suomalaisille”
Turkin ja Iso-Britannian sotilaallinen yhteistyö kiihtyy Brexitin jälkeen
Britannian ja EU:n kauppaneuvotteluista tulossa iso päänsärky: Britit eivät halua myydä itsenäisyyttään
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää