KUVAKAAPPAUS/YLE
Laura Huhtasaari A-Talkissa: ”Putin kokee olevansa Tsingis Khan ja siksi meillä on konkreettinen uhka käsissä”
Euroopalla on kiire varustautua, kun Venäjän aggressio Ukrainassa etenee ja Vladimir Putinin äänenpainot alati kovenevat. Paljon on puhuttu mutta vähemmän on tehty. Nyt alkaa olla kiire, sillä Venäjän valloitusaikeista ollaan Euroopassa harvinaisen yhtä mieltä.
– Venäjä on tällä hetkellä Ukrainassa niillä alueilla, joissa luonnonvarat ovat, vilja-aittahan on vielä Ukrainan käsissä. Tässähän oli virolaisarvio, että Venäjä saattaisi testata Natoa muutaman vuoden sisään, muistutti kansanedustaja Laura Huhtasaari Ylen A-Talkissa.
– Jos sitten käy niin, että tilanne huononee kovasti ja Kreml kokee voittavansa, niin totta kai tässä on konkreettinen uhka meillä käsissä. Itse ajattelen, ett Putin kokee olevansa joku Tsingis Khan ja hänellä on vauhti päällä, ja sen takia meillä on kiire.
Suursodan uhka ilmassa
A-Talkin aiheena oli Euroopan puolustus ja sen vahvistaminen. Ääneen pääsivät eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.), europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.), kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari sekä europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.).
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti jokin aika sitten, että Ukrainaan voitaisiin lähettää joukkoja jollakin aikavälillä jossakin vaiheessa. Ajatus ei saanut Euroopan johtajien piirissä riemukasta vastakaikua, ja varovaisia ovat äänenpainot Suomessakin.
– Kyllä Macron meni vähän liian pitkälle, arveli Pekkarinen.
– Eurooppalaisten sotilaiden lähettäminen Ukrainaan merkitsee äkkiä sitä, että sitten me olemme ihan oikeasti sodassa ja kolmannessa maailmansodassa.
EIP:n rahat Ukrainan avuksi
Hautalan mukaan Ukraina tarvitsee ”vielä tämän vuoden puolella 2,5 miljoonaa ammusta pärjätäkseen Venäjää vastaan”.
– Nyt täytyy todellakin löytää ne välineet, joilla Ukrainaa autetaan.
Hautalan mukaan konkreettisia päätöksiä tehdään ja EU:n perjantai-iltaan jatkuvassa huippukokouksessa tullaan kuulemaan, että Euroopan investointipankin (EIP) pitäisi pystyä tukemaan myös yhteisiä asehankintoja. Venäjältä takavarikoidut varat ja niiden käyttäminen Ukrainan avuksi noussee sekin huippukokouksessa esille.
– Se kellä on eniten ammuksia voittaa, Huhtasaari sanoi viitaten Hautalan kommenttiin Ukrainan ammustarpeesta.
Huhtasaari piti myös ajatusta EIP:n integroimisesta Ukrainan avun rahoittamiseen erinomaisena ajatuksena, sillä se ”pistäisi yksityisiin yrityksiin vauhtia”.
Protektionismi aiheuttaa tehottomuutta
– Teemme tästä auttamisestakin kotimaista teollisuuspolitiikkaa, totesi Adlercreutz viitaten ”strategiseen heikkouteen” Euroopan sisällä.
Protektionismi aiheuttaa sen, että vaikka rahoja olisi, niitä käytetään ”todella tehottomasti”.
– Sisämarkkinat eivät toimi puolustusteollisuuden osalta. Kilpailu ei toimi, ostetaan liian huonoa, liian kallista, mennään kotimaan teollinen intressi edellä.
– Meidän pitää päästä tästä ajattelusta eroon, Adlercreutz vaati.
– Idea olisi juuri se, että emme ehkä ostaisi jatkossa niin paljon yhdysvaltalaista, vaan meillä olisi täällä omaa sotateollisuutta enemmän, kommentoi Huhtasaari.
”Yhteislainat eivät toimi”
EU:n yhteinen puolustusteollisuus ja yhteiset varustehankinnat tarkoittaisivat myös yhteistä velkaa. Uusi yhteisvelka saatettaisiin nähdä jälleen yhtenä askeleena kohti liittovaltiota ja se ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan, vaikka Ukrainan avustamisen välttämättömyys nähdäänkin.
– Lähtökohtaisesti tällaiset yhteisvastuulliset mekanismit EU:ssa tuppaavat aiheuttamaan enemmän riitaa. Elpymispaketissakaan ei kuitteja kyselty ja se oli kyllä todella katastrofi, muistutti Huhtasaari.
– Näkisin niin, että lähtökohtaisesti tehdään yhteistyötä ja sisäisiä ostoja, kuten puolustusstrategiassa meillä on tavoitteena. Tällaiset isot yhteislainat, en oikein näe, että ne sitten toimivat kuitenkaan. En kannata.
EU:n yhteinen puolustus vaaliteema
Keskustelussa nousivat esiin myös kesäkuun EU-vaalit ja mahdollinen ”laitaoikeiston” menestyminen, josta jotkut varsinkin mediassa ja vihervasemmistossa ovat jo ehtineet kantaa huolta.
Ukrainan vankkumattomaan tukeen EU-vaaleilla ei välttämättä ole vaikutusta, sillä Heidi Hautalankin mukaan ”EU:n yhteinen puolustus on kansalaisten kaikkein eniten kannattama ajatus”. Kyseessä on hänen mukaansa myös ”tärkeä vaaliteema”.
Kysymys EU:n perussopimuksen avaamisesta on nousemassa sekin yhä enemmän keskusteluun, mutta siitä ei välttämättä päästä yksimielisyyteen. Koska sopimuksen avaamisesta pitäisi ensin päättää yksimielisesti.
Venäläissijoitusten tuotot Ukrainan käyttöön
EU:n huippukokouksessa on esillä myös takavarikoidun venäläisomaisuuden sijoitustuottojen mahdollinen käyttäminen Ukrainan avustamiseksi. Melko looginen ajatus, jos ajattelee Venäjän hyökkäyssodan luonnetta ja seurauksia.
Varsinaiseen pääomaan ei koskettaisi, koska siihen puuttuminen olisi juridisesti pulmallista ja voisi heijastua kielteisesti koko eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän uskottavuuteen. Eli Euroopan houkuttelevuus sijoituskohteena voisi ottaa osumaa.
Kaikki Euroopassa tietävät, mikä tässä tapauksessa olisi moraalisesti oikein. Tärkeintä olisi kuitenkin katsoa omaan, eurooppalaiseen napaan.
– Oman puolustuksen ja ”kokonaisturvallisuuden” on oltava lähtökohtaisesti kunnossa, Huhtasaari perusteli.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- asehankinnat yhteislaina Euroopan investointipankki Venäjän hyökkäyssota elpymis- ja palautumistukiväline kokonaisturvallisuus yhteisvelka EU-liittovaltio Anders Adlercreutz EIP Euroopan neuvosto EU-vaalit Mauri Pekkarinen Protektionismi Ukraina Laura Huhtasaari Heidi Hautala
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: Meidän täytyy tehdä Putinille selväksi, että aika ei ole hänen puolellaan
Venäjä toteuttaa märkää unelmaansa Afrikassa – sota Nigerissä ajaisi miljoonia uusia pakolaisia kohti Eurooppaa
Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: “Tuen antaminen on tärkeää”
Purra: Edessä sukupolven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta”
Moskovan terrori-iskun ympärillä paljon vastaamattomia kysymyksiä – Venäjällä vasen käsi ei välttämättä tiedä mitä oikea tekee
Tomi Immonen Naton kokouksessa Virossa: “Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle”
Dosentti Arto Luukkanen: Venäjän suurvaltahaaveet luhistuvat sisällissotaan
Valtiovarainministeri Purra: Pidämme tärkeänä, että IMF ja Maailmanpankki jatkavat Ukrainan tukemista
Suomen vahva tuki Ukrainalle nousi esiin Washingtonissa – valtiovarainministeri Purra: ”Venäjä tulee saattaa vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.