

Liettuaan asti päässeet turvapaikanhakijat toivovat voivansa jatkaa matkaansa muualle Eurooppaan. / LEHTIKUVA
Latvian sisäministeri: EU:n on suojattava ulkorajansa ja estettävä jokainen laiton rajanylitys
Latvian sisäministeri Marija Golubeva kirjoittaa Politicossa, että EU:n on toimittava Valko-Venäjän hybridivaikuttamista vastaan. Hän vaatii unionia estämään laittomat rajanylitykset. Sisäministerin mukaan Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka käyttää ihmisiä ammuksina.
Sisäministeri Marija Golubeva kirjoittaa monen maan olleen jo hybridivaikuttamisen kohteena. Näihin maihin kuuluu myös Suomi. Muita Golubevan mainitsemia maita ovat Georgia, Ukraina, Ruotsi, Alankomaat ja nyt Latvia.
Vaikuttamiseen käytetään laittomia siirtolaisia. Tavoitteena on luoda heikkouksia todellisille strategisille tavoitteille. EU ei voi Golubevan mukaan sallia tätä.
Rajan ylittäneiden palautus vaikeaa
Golubeva huomauttaa, että EU-mailla on rajattuja mahdollisuuksia saada rajan jo ylittäneet laittomat siirtolaiset työnnettyä takaisin rajan taakse. Sen vuoksi EU:n kyettävä toimimaan nopeasti ulkorajoillaan. Valko-Venäjä pystyi käyttämään tätä unionin heikkoutta hyväkseen ohjaamalla siirtolaisvirtoja EU:n itäisille rajoille.
Hän lisää hybridivaikuttamisen johtavan myös sosiaalisiin ongelmiin, kun poliittinen päätöksenteko riitaantuu ja vaikeutuu. Valko-Venäjä turvautuu myös informaatiosotaan antaen vaikutelman, että EU:n itäiset valtiot ovat syypäitä näihin kaaottisiin rajaoloihin.
Hätätila rajoilla
Latvia ja Liettua ovat jo julistaneet hätätilan Valko-Venäjän rajaseuduilla. Puola aikoo seurata esimerkkiä. Puolan presidentti Andrzej Dudan odotetaan hyväksyvän hätätilan, mikäli esitys päätyy hänen pöydälleen.
Golubevan mukaan hätätilan julistuksella halutaan viestittää Valko-Venäjälle ja laittomille rajanylittäjille, että EU-maat eivät salli laittomia rajanylityksiä.
Liettuan turvapaikkakäsittely ruuhkautunut
Liettuan varasisäministeri Arnoldas Abramavičius kertoo maahan tulleen tänä vuonna noin 4 000 ihmistä. Yksin heinäkuussa maahan tuli 2 900 ihmistä. Vasta noin kahdensadan henkilön turvapaikkahakemus on ehditty käsitellä.
Valko-Venäjän taluttamilla hakijoilla on erittäin heikot mahdollisuudet saada Liettuasta turvapaikka.
– Emme ole hyväksyneet ainoatakaan turvapaikkahakemusta keinotekoisesti tuotetun epäsäännöllisen maahanmuuttovirran vuoksi.
Sen sijaan jo keväällä maahan tulleilla 83 afgaanilla on mahdollisuudet saada maasta turvapaikka Afganistanin viime päivien kaaoksen vuoksi.
Liettuan rajavartiosto kertoo, että hakemusten käsittely venyy hakijoiden tulvan vuoksi. Liettua on tarjonnut matkaliput ja 300 euroa rahaa vapaaehtoisesti palaaville ruuhkan helpottamiseksi. Tähän mahdollisuuteen moni ei tartu.
– He todella uskovat voivansa jatkaa matkaansa päivän tai kahden päästä, Liettuan rajavartioston johtaja Rustamas Liubajevas toteaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Massavaellukset ovat ennenkin kaataneet valtakuntia – EU:n maahanmuuttopolitiikalle ei ole nähtävissä ratkaisua

Huhtasaari: Laittomaan maahanmuuttoon vastattava rajakäännytyksillä ja rajaesteillä

Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: “Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”

Liettuan sisäministeriö: Valko-Venäjän viranomaiset työnsivät siirtolaisia Liettuaan ja astuivat itsekin Liettuan puolelle

Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

Euroopan rajoilla tapahtuu: Britit hyväksymässä kanaaliveneiden käännytykset, Kreikka haluaa EU-rahoitusta aidoilleen

Tavio: Komission turvapaikkapolitiikka hakoteillä – ”Pakkotaakanjako uhkaa nousta taas esiin”

Venäjän valtion median suosio kasvaa Saksassa – juuri vaalien alla

Valko-Venäjän kyyninen diktaattori kampittaa Eurooppaa laittomilla siirtolaisilla – irakilaisnuorukaiset ovat maksaneet jopa 10 000 dollaria hukkareissusta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää