PS ARKISTO
Lastensuojelussa monia ongelmia – Mäenpää lisäisi perheille kotiin tuotavaa apua
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kokoaa panelistit Eduskunnan Kansalaisinfoon keskustelemaan lastensuojelun tilasta. Jo toistamiseen pidettävä tilaisuus järjestetään 24. tammikuuta.
Juha Mäenpään ja toimittaja Maria Asunnan isännöimä Suuri Lastensuojeluilta järjestettiin marraskuussa Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Mukana paneelikeskustelussa olivat kansanedustaja Juha Mäenpään lisäksi varatuomari Leeni Ikonen, esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja isoisä Timo. Illan aikana keskusteltiin lastensuojelun oikeusturvaongelmista ja siitä, miksi lastensuojelu on yksi suurimmista suomalaisista ihmisoikeusongelmista.
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivujen mukaan lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Hyvinvointialueet vastaavat lastensuojelupalvelujen järjestämisestä. Palvelut voivat olla itse tuotettuja tai ostettuja. Jos hyvinvointialue ostaa palvelut muualta, sen on valvottava palveluntuottajien toimintaa. Lastensuojelusta on säädetty lastensuojelulaissa.
Inhimillisempää auttamista
Kauniista tavoitteistaan huolimatta lastensuojelun ongelmia on puitu viime vuosina jopa valtakunnan viestimissä asti. Suuren Lastensuojeluillan suosion perusteella mediahuomio ei ole ollut turhaa.
Mäenpää pitää lastensuojelun nykytilannetta merkittävänä suomalaisen yhteiskunnan ongelmakohtana.
– Erityisopettajataustalla tunnistan lastensuojelun tarpeen ja ymmärrän, että moni päätöksistä on tarpeellisia ja hyvästä syystä tehtyjä. Saamani palautteen ja kokemuksien perusteella on kuitenkin selvää, että järjestelmässä on myös merkittäviä ongelmia, Mäenpää toteaa.
Mäenpää painotti paneelissa kotiin tuotavaa avun, kodeissa vanhemmuutta tukevan ”kotiapulaisen” ja avohuollon toiminnan merkitystä. Toisena asiana kansanedustaja nosti esille lähisijoituksen. Mäenpää korosti, että kaikista paras ratkaisu tilanteessa, jossa vanhemmat eivät pysty kasvattamaan lasta, olisi lapsenkasvatusmahdollisuuden antaminen lähisukulaisille, esimerkiksi isovanhemmille.
Kolmantena merkittävänä seikkana Mäenpää näki ongelman lain tulkinnassa: aidon halun puuttumisen suhteessa lapsen kotiuttamiseen. Lastensuojelulaista itsestään kansanedustaja ei lähtökohtaisesti nähnyt ongelmien kumpuavan. Mäenpään kokonaisarvion mukaan kotiin annettava apu olisi tuloksiltaan parempaa ja inhimillisempää sekä kustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa.
Avohuollon tukitoimia lisättävä
Esittelijäneuvos Räty peräänkuulutti avohuollon tukitoimien lisäämistä sillä tavoin, että ensisijaiset terveydenhuollon ja päihdehuollon palvelut toimivat. Hän myös esitti palveluja kotiin siten integroituna, että ne todella tuotaisiin kotiin, eikä ihmisen itse tarvitsisi hakeutua Rädyn sanoin ”kahdeksaan eri paikkaan” saadakseen niitä.
Edellisten ohella hänen mukaansa tärkeää olisi muuttaa työlainsäädäntöä, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus jäädä pois töistä hoitamaan lastaan ilman irtisanomisen uhkaa. Huostaanoton loppupäähän Räty lisäksi vaatisi muutoksia. Hän tekisi vahvemman säännöksen perheen jälleenyhdistämiseen nykyisen ”mahdollisuuksien mukaan” -mallin tilalle.
Varatuomari Ikonen vaati paneelissa ”rakenteita auki” niin sanotulla nykytilanselvityksellä. Hänen mukaansa menetelmä palvelee ihmisoikeusrikkomusten selvittämistä. Ikonen ei nähnyt avohuollon tukitoimia ratkaisuna, vaan rajaisi lastensuojelun vain raskaisiin toimiin ja antaisi perusvalveluista ihmisille tarvittavat palvelut. Edellisten lisäksi lastensuojelujärjestöille ja erityisesti niiden rahoitukselle varatuomari antoi voimakasta kritiikkiä.
Paneeliin osallistuneen isoisä Timon mielestä ensin pitäisi pystyä päättämään, että ovatko apua tarvitsevat lapset lastensuojelun asiakkaita vai terveydenhuollon potilaita. Lisäksi hän korosti isovanhempien ja perheyhteisön osallistamisen mahdollisuuden tärkeyttä.
Lastensuojelu liiketoimintana
Lastensuojelun ja liike-elämän suhteesta on viime vuosina puitu jopa valtamediassa. Iltalehti kirjoitti vuoden 2022 tammikuussa, kuinka kansainväliset sijoitusrahastot valtaavat Suomen lastenkotimarkkinoita hurjaa vauhtia. Tuolloin lasten ja nuorten sijaishuolto maksoi jo lähes miljardi euroa vuodessa. Uutisessa tuotiin myös esille, että lastensuojelulaitoksia pyörittävät yritykset ovat osallistuneet myös sijoituspäätösten valmisteluun.
– Suomessa on päädytty lastensuojelussa huutolaisjärjestelmään, jossa vaikeasti oireilevia lapsia yritetään kaupata ympäri Suomen laitoksiin”, kuvaili Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen ja totesi perään:
– Lapsen edulla ei ole enää mitään virkaa, vaan on löydettävä joku paikka, joka lapsen suostuu ottamaan hinnalla millä hyvänsä.
Mäenpää korostaa, että Suomessa on erittäin päteviä lastensuojelua liiketoimintana harjoittavia yrityksiä, jotka tekevät työtään sydämellä ja kutsumuksesta. Mutta jos lastensuojelua harjoittavat konsernit tai terveysjätit, saattaa lasten etu jäädä voitontavoittelun jälkeen toiseksi.
Lastensuojelulaitosten pyörittäminen on ollut viime vuosina erittäin kannattavaa bisnestä. Laitoksilla on tehty jopa yli 30 prosentin liikevoittoja, mikä on työvoimavaltaisella alalla huipputulos. Puustinen-Korhonen totesi Ylelle jo vuonna 2019, ettei lapsilla pitäisi tehdä lainkaan voittoa.
Jatkotapahtumassa uusia panelisteja
Suuren suosion saanut lastensuojeluilta saa jatkoa tiistaina 24.1. klo 17.30, kun tilaisuus järjestetään toistamiseen Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Mukana paneelikeskustelussa ovat mm. edellisestä tilaisuudestakin tuttu varatuomari Leena Ikonen ja uutena kasvona psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman. Edellisen kerran keskustelun vilkkaudesta johtuen loppuun on varattu erikseen aikaa yleisöpuheenvuoroille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Leeni Ikonen Suuri Lastensuojeluilta Ben Furman Aila Puustinen-Korhonen Tapio Räty lähisijoittaminen Eduskunnan Kansalaisinfo lastenkoti huostaanotto liiketoiminta lainsäädäntö hyvinvointi Maria Asunta Juha Mäenpää lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lastensuojelu kriisissä – istuva hallitus siirtää uudistuksen seuraavalle hallitukselle
Laitosnuoret mukaan lastensuojelun uudistamiseen, toivoo kansanedustaja Sanna Antikainen (video)
Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret
Alakouluihin palkattava opettajien tueksi terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta – Koposen esittelemä toimintamalli etenee eduskunnassa
Perheiden ja lastensuojelun yhteistyö avainasemassa: “Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen”
Mäenpää: Muuttamalla toimintatapoja paremmiksi lastensuojelusta voisi säästää jopa 500 miljoonaa euroa
Käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä – Mäenpää siirtäisi lastensuojeluasiat käräjäoikeuksien ratkaistaviksi
Mäenpää: Lastensuojelun tilanne on kartoitettava
PS-Nuoriso: Lastensuojelun ongelmia ei korjata toteuttamiskelvottomilla asiakasmitoituksilla
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.