LEHTIKUVA Sari Gustafsson
Vielä eilen pääministeri Jyrki Katainen uhosi, että koko kestävyysvaje on tarkoitus kuroa umpeen budjettiriihessä tehtävillä rakenteellisia uudistuksia koskevilla päätöksillä. Se herätti toivoa: olisiko meillä sittenkin toimintakykyinen hallitus?
– Hallituksen tämänpäiväinen tiedotustilaisuus palautti maanpinnalle. Vaikka osa tehdyistä päätöksistä, kuten työttömien suojaerä, ovat perussuomalaisten mielestä kannatettavia uudistuksia, ei näillä 8-10 miljardin kestävyysvajetta umpeen kurota, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner toteaa.
Hallituksen suuret lupaukset jäävät siis jälleen kerran lunastamatta. Perussuomalaiset ihmettelevät myös, miksi hallitus ei lisännyt työnantajien kannustimia nuorten ja ikääntyneiden palkkaamiseen.
– Tätähän olemme ehdottaneet yhdeksi ratkaisuksi työurien aitoon pidentämiseen. Muutenkin työhyvinvointiin liittyvät panostukset ovat liian vähäisiä, Ruohonen-Lerner moittii ja jatkaa:
– Herää kysymys, eikö hallitus ole huolissaan nuorten ja yli 55-vuotiaiden huonosta työllisyydestä.
Perussuomalaiset eivät hyväksy kotihoidontuen muutoksia.
– Katsomme, että perheille itselleen tulee jättää mahdollisuus päättää pienten lastensa hoidosta, Ruohonen-Lerner sanoo. Hänen mukaansa hallituksen arvomaailmasta kertoo paljon se, että lapsiperheille ja opiskelijoille tarjotaan keppiä, mutta suuryrityksille lähes miljardin euron yritysveroporkkanaa.
Perussuomalaiset kantavat erityistä huolta siitä, että suurin rakenteellinen uudistus, kunta- ja sote-uudistus, on edelleen menossa päin kaaosta. Kuntaliitoksiin nojaavalla mallilla ei säästöjä ole odotettavissa. Perussuomalaiset ovat pettyneitä siihen, että hallitus ei tehnyt täyskäännöstä uudistuksen toteuttamisessa ja palauttanut sitä lähtöruutuun, jotta asiassa olisi voitu edetä parlamentaarisen valmistelun pohjalta.
Perussuomalaiset haluavat myös muistuttaa, että hallituksella on edelleen ratkaisematta suurin rakenteellinen ongelma: euron toimimattomuus.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
