Lapsia uimakoulussa Kumpulan maauimalassa Helsingissä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Lapsiasiainvaltuutettu Kurttilan mukaan uimaopetuksesta ei tulisi antaa vapautusta uskonnon vuoksi. Suomen Uutisten artikkelissa kerrottiin 15.8.2017, kuinka muslimityttöjen uiminen on tulkintakysymys.
Suomen Uutiset pyysi lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilalta kannanottoa siihen, että onko hyväksyttävää, että joissakin perheissä lapsilta estetään peruskoulun uimaopetus uskonnollisen ideologian vuoksi.
Kurttila kertoi pohtineensa asiaa perusteellisesti parisen viikkoa ja käyneensä aiheen tiimoilta myös erinäisiä keskusteluja.
– Uimaopetus on osa perusopetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tavoitteena on vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä. Toivon, että kaikilla lapsilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua perusopetuksessa annettavaan uimaopetukseen. Kyse on keskeisestä kansalaistaidosta, jossa perusopetuksen tavoitteita ajatellen kyse ei ole vain lapsen omasta turvallisuudesta, vaan myös muiden kansalaisten auttamisesta hengenpelastustilanteissa.
Kurttila sanoo, että uiminen ja uintiopetukseen osallistuminen eivät nykytilannetta arvioiden liity Suomessa uskonnonharjoittamiseen, joten oppilaalle ei tulisi antaa vapautusta uskonnollisen syyhyn vedoten.
– Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että saman uskonnon sisällä voi olla huomattaviakin tulkintaeroja käyttäytymisnormeissa esimerkiksi liittyen lapsen peseytymiseen muiden lasten seurassa. Pitäisin tärkeänä, että koulutuksen järjestäjä eli julkinen valta ei liian helposti mukauttaisi perusopetukseen osallistumista. Tämä voi muutoin johtaa ilmiöön, jossa monin erinäisin syin reagoidaan huoltajien toiveisiin järjestää perusopetusta ilman arviota lapsen edun toteutumisesta. Huoltajien vastuulla on kotiopetuksessakin varmistaa, että lapsi oppii oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot ja taidot, jotka koulutuksen järjestäjä on oikeutettu ja velvoitettu arvioimaan, hän päättää.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
