Immonen: Maahanmuutto kuormittaa oikeusjärjestelmää – ”Maahanmuutto kuriin ja oikeuslaitoksen rahoitus kuntoon”
22.09.2022 |12:53
LEHTIKUVA
Lakivaliokunta pitää oikeudenhoidon resurssien lisäyksiä erittäin myönteisinä – puretaan ruuhkia ja lyhennetään käsittelyaikoja
08.11.2023 |12:54
Lakivaliokunnan lausunto hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027 valmistui tänään. Lausuntoon jättivät eriävän mielipiteensä keskustan eduskuntaryhmän edustajat.
Budjettiesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle 2024 määrärahoja noin 1,2 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 96 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon.
Lisärahoitusta esitetään muun muassa oikeudenhoidon palveluihin ja viranomaisten toimintakykyyn, rikosvastuun toteutumiseen sekä rikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Myös kehyskaudella määrärahataso säilyy aiempaa korkeammalla tasolla.
Kiireellinen ja tarpeellinen lisäys
Oikeudenhoidon resursseja lisätään vuodelle 2024 yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Tällä oikeudenhoidon lisämäärärahalla vahvistetaan henkilöstöresursseja, minkä avulla puretaan ruuhkia ja lyhennetään käsittelyaikoja. Lisämäärärahasta esimerkiksi tuomioistuinten osuus on noin 19 miljoonaa euroa,
Rikosseuraamuslaitoksen noin 4 miljoonaa euroa ja Syyttäjälaitoksen noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi oikeudenhoidon toimijoiden rahoitusta lisätään tällä hallituskaudella asteittain aiempien päätösten sekä hallitusohjelmassa päätettyjen lisäpanostusten mukaisesti niin, että lisämäärärahat ovat 65 miljoonaa euroa vuonna 2025, 80 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 75 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lukien.
Lakivaliokunta pitää oikeudenhoidon rahoituspohjaa vahvistavia lisämäärärahoja erittäin myönteisinä, sillä oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen pysyvin lisämäärärahoin on tarpeellista ja kiireellistä.
Kuuluu valtion ydintehtäviin
Lakivaliokunta on pitkään ja toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon riittämättömiin määrärahoihin ja siitä aiheutuviin ongelmiin, kuten oikeudenkäyntien ja käsittelyaikojen liian pitkään kestoon sekä henkilöstön kuormittumiseen. Valiokunta on korostanut, että oikeudenhoidon toimijat huolehtivat valtion ydintehtävistä, joiden voimavarat on tärkeää turvata myös taloudellisesti niukkoina aikoina. Kyse on oikeudenhoidolle merkityksellisistä lisäyksistä, jotka eivät kuitenkaan valtion budjetin tasolla ole suuria.
Lausunnossaan lakivaliokunta kantaa huolta siitä, että julkisen talouden suunnitelman mukaan oikeusministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö, joka on kehyskauden lopulla noin 18 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei mahdollisten säästövelvoitteiden kattamiseksi jouduta sopeuttamaan toimintaa eikä säästöjä kohdenneta henkilöstöresursseihin.
Lakivaliokunnan puheenjohtajana toimii perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ydintehtävät määräraha resurssit lakivaliokunta valtio Oikeusministeriö Oikeuslaitos Juho Eerola hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Erityisesti ulkomaalaisasiat ruuhkauttavat oikeuslaitosta, jonot ovat kohtuuttomat ja henkilöstö ylikuormittunut
01.12.2022 |17:54
Leena Meri: Toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi olla, jos talous ei ole terveellä pohjalla
04.04.2023 |14:13
Oikeusministeri Leena Meri: Iloitsen oikeudenhoidon lisärahoituksesta
22.06.2023 |09:56
Oikeusministeri Leena Meri: Hallitus uudistaa kriminaalipolitiikkaa ja kiristää rangaistuksia
11.10.2023 |12:35
Oikeusministeriön budjetti torjuu jengirikollisuutta ja lisää vankilapaikkoja
13.12.2023 |16:59
Oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön budjetista: Varoja kohdennetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon
18.12.2023 |16:58
Oikeusministeriön riippumattomuustyöryhmä arvioi perustuslakiin tehtäviä muutoksia – oikeusministeri Leena Meri: Sopeutustoimet eivät vähennä oikeudenhoidon ydintehtäviä
23.04.2024 |18:20
Hallitus huolehtii oikeudenhoidon toimintakyvystä – ”Tuomarien, syyttäjien tai vanginvartijoiden lisäystavoitteista ei tingitä”
25.04.2024 |14:58
Oikeusministeri Leena Meri etäyhteyksien käytöstä oikeudenkäynneissä: Etäyhteydet lisäisivät turvallisuutta ja ehkäisisivät käsittelyjen venymistä
11.06.2024 |16:14
Viikon suosituimmat
1.
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
12.01.2025 |10:28
2.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
12.01.2025 |17:15
3.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
11.01.2025 |18:33
4.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
15.01.2025 |12:27
5.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
14.01.2025 |14:59
6.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
16.01.2025 |08:42
7.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
14.01.2025 |16:37
8.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
14.01.2025 |09:16
9.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
13.01.2025 |10:58
10.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
10.01.2025 |20:59
