

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Lasten oikeuksia ei huomioitu riittävästi lakiuudistuksessa – “Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostausta täytyy selvittää”
Lakivaliokunta on käsitellyt osaltaan hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamista siten, että työnantajalle annettaisiin oikeus selvittää työntekijöiden rikostaustaa myös lyhyissä, enintään kolme kuukautta kestävissä työsuhteissa. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Leena Meren ja jäsenien Mari Rantasen ja Sebastian Tynkkysen näkemyksen mukaan myös lyhyissä työsuhteissa rikostaustan selvittämisen tulisi olla velvollisuus.
Pelkkä oikeus selvittää työntekijän rikostaustaa ei riitä. Lisäksi huolta herätti lapsen edun riittävä huomioonottaminen.
– Kiinnitimme huomiota siihen, että esityksessä lakimuutoksen arviointi perustuu lähinnä työnantajille ja oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista vaikutuksista. Arvioinnissa pitäisi painottaa enemmän myös lapsen etua. Myös lapsiasiavaltuutettu on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei vaihtoehtoja ole arvioitu lainkaan lapsen oikeuksien kannalta, kertovat lakivaliokunnan perussuomalaiset Leena Meri, Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen.
Rikostaustaisia henkilöitä pyrkii töihin lasten pariin
Lakivaliokunnan perussuomalaiset vaativat, että kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostausta täytyy selvittää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rikostaustan omaavia henkilöitä pyrkii työskentelemään lasten pariin. Vaikka työsuhde olisi alle kolme kuukautta, kukaan vanhempi tuskin haluaisi luovuttaa lastaan esimerkiksi lapseen kohdistuvasta rikoksesta tuomitun hoiviin.
– Rikostaustaote on kelvollinen kuusi kuukautta kerrallaan, joten sitä voi käyttää myös toista työtehtävää varten. Niissä tapauksissa, joissa otetta ei aikapulan vuoksi ole mahdollista antaa ennen työsuhteen alkua, täytyy ote toimittaa viipymättä sen jälkeen, kun otepyyntö on käsitelty oikeusrekisterikeskuksessa, Meri, Rantanen ja Tynkkynen perustelevat.
Lakivaliokunnan perussuomalaiset jättivät tältä osin eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lasten oikeudet lakivaliokunta eriävä mielipide rikostausta Leena Meri Mari Rantanen Sebastian Tynkkynen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Miten päiväkodissa työskentelevien vasta maahan tulleiden taustat selvitetään?

Lasten kanssa työskentelevien rikostaustaa ei tarkisteta, jos kyseessä lyhyt sijaisuus – Sami Savio vaatii asiaan muutosta: “Vanhempien huoliin on vastattava”

Mitä demaripoliitikko “Husu” sanoi perussuomalaisista sipoolaiskoulussa? Kiistää haukkuneensa rasisteiksi – levittänyt väärää tietoa ennenkin

Lakivaliokunnan PS ja KD: Euroopan komissio hamuaa lisää toimivaltaa ja jäsenvaltioihin ilmiantajia valvomaan nettikirjoittelua – “Komissio on matkalla nykyajan keskuskomiteaksi”

Perussuomalaiset: Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen oltava velvollisuus myös lyhyissä työsuhteissa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää