Rikosuhrimaksulla kustannetaan rikosten uhrien tukipalveluita. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola pitää oikeudenmukaisena, että rikolliset maksavat jatkossa enemmän tukipalveluiden rahoituksesta.
– Tähän mennessä rikolliset ovat osallistuneet tukipalveluiden rahoitukseen liian vähän. Tukipalveluiden rahoitus on ollut osittain riippuvainen valtion budjetista. Jatkossa veronmaksajien osuus pienenee ja rikoksen tekijän kasvaa.
Tärkeää työtä rikosten uhrien hyväksi
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu nostaa esille, että rikosuhrimaksulla tuetaan rikosuhripäivystys RIKUa ja Nollalinjaa.
– RIKU ja Nollalinja tekevät tärkeää työtä rikosten uhrien kanssa. Nollalinjan puhelinlinjojen aukioloaikoja on jouduttu vähentämään rahoitukseen liittyvistä syistä, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet. Muutos lisää rahoitusta ja parantaa näin uhrien palveluja.
Rikoksen tekijä ei ole uhri
Kansanedustaja Joakim Vigelius korostaa, että rikoksen tekijät eivät ole uhreja eikä heidän tule olla säälin kohteena.
– Usein kuulee puhuttavan, miten tekijän käy, kun rangaistuksia tai niihin liittyviä maksuja korotetaan. Mielestäni tekijän asema on toissijaista siinä vaiheessa, kun meillä on ongelmia järjestää tukipalveluita rikoksen uhreille. Rikosuhrimaksun korotus on hyvin perusteltua.
Rangaistuksia olisi varaa koventaa vieläkin
Rikosuhrimaksut ovat säilyneet ennallaan noin kahdeksan vuoden ajan, vaikka muu kulukehitys on kasvanut. Kansanedustaja Rami Lehtinen on tyytyväinen lakiesitykseen, mutta hänen mukaansa korotusvaraa olisi vieläkin.
– Rikosuhrimaksua ei tällä hetkellä määrätä lainkaan alle 18-vuotiaille. Jos nuorten väkivaltaisuudet ja jengirikollisuus entisestään yleistyvät, niin tulevaisuudessa on perusteltua tarkastella lain sisältöä enemmänkin.