LEHTIKUVA
Perussuomalaiset ovat varoitelleet katujengien aiheuttamista ongelmista jo vuosia. Mainittujen ongelmien syntyminen on seurausta sinisilmäisestä maahanmuuttopolitiikasta, jonka maksajiksi ovat joutuneet yhä enenevissä määrin lapset ja nuoret. Nyt sinisilmäisyyden aika on ohi. Hallitus tekee merkittäviä toimia sisäisen turvallisuuden eteen, esimerkiksi puuttumalla kovalla kädellä katujengiongelmaan.
Suomen poliisijärjestöjen liitto nosti esiin vuonna 2022, että jopa 95 prosenttia katujengin jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia.
Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin eilen hallituksen esityksestä, jossa esitetään, että jatkossa osana katujengiä tehty rikos, nöyryytysväkivalta ja alle 15-vuotiaan käyttäminen rikoksen tekemiseen katsottaisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi.
Eduskunnan lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet korostavat, että nyt tehtävissä lakimuutoksissa on kyse merkittävästä perussuomalaisten saavutuksesta hallituksessa suomalaisten turvallisen tulevaisuuden hyväksi.
– Me pystymme harkiten, etukäteen ja varautuen viemään lainsäädäntömme sille tasolle, että emme niin löyhän maahanmuuttopolitiikan kuin kriminaalipolitiikankaan seurauksena joutuisi samalle tielle, kuin missä Ruotsi tällä hetkellä on, toteaa Joakim Vigelius.
Hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan sitä, että rikoksista tuomittavat rangaistukset vastaavat yleisesti nykyistä paremmin kyseisten rikosten paheksuttavuutta ja vakavuutta.
– Lakivaliokunta korostaa hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä, että lasten ja nuorten alkavan rikoskierteen katkaiseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää, sanoo lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola.
– Nykyisellään meillä on valitettavasti joitakin kulttuureja, joissa suhtaudutaan hyvin välinpitämättömästi siihen, että alaikäiset tekevät näitä rikoksia, ja heitä käytetään myös rikoksentekovälineenä. Pahimmassa tapauksessa jopa niin, että vanhemmat käyttävät lapsiaan rikoksentekovälineenä, korostaa Rami Lehtinen.
Vigeliuksen mukaan pehmeiden keinojen lisäksi on oltava myös kovia keinoja, joilla puututaan ongelmien juurisyihin esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa järkevöittämällä.
– Lisäksi meidän on pystyttävä jälkikätisesti rankaisemaan niitä kaikista vakavimpiin rikoksen muotoihin ja tyyppeihin syyllistyviä ihmisiä eli esimerkiksi katujengiläisiä, joista osa on Suomessakin jo saatu tuomiolle useista väkivalta- ja seksuaalirikoksista.
Vuosia 2017–2018 koskevassa tarkastelussa havaittiin, että pahoinpitelyrikoksissa erityisesti Irakin ja Somalian kansalaisten rikostaso oli merkittävästi Suomen kansalaisia korkeampi myös ikä- ja sukupuolivakioinnin jälkeen. Vuosina 2015–2020 ulkomaalaistaustaisia nuoria on epäilty noin 2,8-kertaa useammin väkivaltarikoksesta kuin suomalaistaustaisia nuoria.
– Me emme tarvitsisi tällaista lainsäädäntöä, jos emme olisi harjoittaneet leväperäistä maahanmuuttopolitiikkaa 90-luvulta alkaen. Nämä ovat tuontiongelmia, Vigelius toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tappolista leviää taas somessa ja nuoret kiirehtivät tarjolle tehtävään. Virkavalta seuraa kehitystä digimaailmassa, mutta pystyy usein puuttumaan vasta seurauksiin. Poliisin mukaan on tavallista, että lapset ja nuoret ilmoittautuvat itse halukkaiksi tekemään palkkamurhan.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Keskiviikkona eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu hallituksen esityksestä rikoslain muuttamiseksi. Perussuomalainen poliisikansanedustaja Anne Rintamäki näkee uudet kiristykset lakiin oikeansuuntaisina. Hän kiittää perussuomalaista oikeusministeriä Leena Merta uusista säädöksistä ja katsoo, että oikeusjärjestelmä on kohdellut katujengejä aivan liian löysästi.
Eduskuntaan tuli 30.1.2025 hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Rami Lehtinen ovat tyytyväisiä esitykseen.
Suomen ei pidä toistaa Ruotsin virheitä, joiden seurauksena katujengirikollisuus pääsi ryöstäytymään hallitsemattomaksi ilmiöksi, aiheuttaen vakavaa väkivaltaa ja turvattomuutta koko yhteiskunnassa, painottaa kansanedustaja Miko Bergbom.
Hallituksen esityksessä rikoslain muuttamiseksi ehdotetaan, että katujengeissä tehdyistä rikoksista ja nöyryytysväkivallasta määrättäviä rangaistuksia kovennettaisiin. Alle rikosvastuuikäisen lapsen käyttämisestä rikoksen tekemiseen säädettäisiin rangaistavaksi erikseen ja ankarammin.
Perussuomalaiset ovat vuosikaudet varoittaneet Ruotsin tiestä ja siitä, kuinka Suomessakin jengirikollisuus pian räjähtää käsiin. Taloudellisten tosiasioiden pitäisi saada hälytyskellot viimein soimaan hyssyttelijöidenkin päässä. Niinpä käsistä karannut jengirikollisuus kustantaa esimerkiksi ruotsalaisille veronmaksajille 322 miljardia kruunua seuraavan 15 vuoden aikana.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
