LEHTIKUVA
Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiehdotuksen, jonka mukaan poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttaminen sekä haittaaminen säädetään erikseen rangaistavaksi. Ehdotetut rikoslain muutokset kiristäisivät rangaistuksia tämän kaltaisissa rikoksissa. Tavoitteena on vahvistaa poliisien, pelastajien ja ensihoitajien rikosoikeudellista suojaa sekä turvata poliisi- ja hälytystoiminnan häiriötöntä hoitamista.
Ehdotuksen mukaan se, joka estää tai olennaisesti vaikeuttaa poliisi- tai hälytystoimintaa käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa poliisia tai pelastus- tai ensihoitotoiminnan henkilökuntaan kuuluvaa kohtaan, syyllistyisi jatkossa rikokseen. Rangaistavaksi säädettäisiin myös työssä käytettävän ajoneuvon tai välineistön anastaminen tai vahingoittaminen.
– Myös näiden tekojen kohdistuminen pyynnöstä poliisi- tai hälytystoiminnassa avustavaan henkilöön olisi rangaistavaa. Rikoksesta tuomittaisiin vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Jos poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttaminen katsotaan lieventävien asianhaarojen vallitessa tehdyksi, esimerkiksi kun otetaan huomioon väkivallan tai uhkauksen vähäisyys, syyllistyisi ehdotuksen mukaan poliisi- tai hälytystoiminnan haittaamiseen. Haittaamisesta tuomittaisiin myös se, joka vakavasti haittaa poliisi- tai hälytystoimintaa muulla tavalla. Tästä rikoksesta tuomittaisiin sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
– Lakiehdotus perustuu hallitusohjelman kirjauksiin ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan rangaistuksista ja Ruotsin mallin mukaisesta sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnista. Hallitus haluaa varmistaa poliisien, pelastajien ja ensihoitajien rikosoikeudellisen suojan kaikissa tilanteissa ja lainsäädännön olevan pohjoismaisella tasolla, oikeusministeriöstä kerrotaan.
Lausuntoja esitykseen otetaan vastaan 19.3. saakka.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriössä valmistunut lakiluonnos ehdottaa, että vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus voitaisiin panna Suomessa täytäntöön vapauteen kohdistuvana seuraamuksena.
Hallituksen talousarvio julkaistiin maanantaina, ja eduskunnassa on käyty sen jälkeen kiivasta keskustelua eri hallinnonalojen osalta. Yksi keskusteluissa esille noussut asia on rangaistusten koventaminen. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää rangaistusten koventamista hyvänä asiana.
Oikeusministeriössä valmistellaan aserikosten rangaistusten ankaroittamista hallitusohjelman mukaisesti. Rahoitus rikoslain kiristämiselle varmistui budjettiriihessä.
Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen luonnoksen, jonka mukaan rikoslakiin lisättäisiin säännös holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä. Uusi säännös rajattaisiin mahdollisimman tarkasti sananvapauden suoja huomioiden.
Oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään vuodelle 2025 määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Hallituksen aiemmissa päätöksissä rahoitusta on varattu myös rangaistusten kiristämiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn.
Viikon suosituimmat
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren emännöimässä Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa vieraina ovat Yhdysvaltoihin perehtyneet dosentti Markku Ruotsila sekä tohtori ja politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä. Kolmikko pohdiskelee ohjelman avausjaksossa, mitä Donald Trumpin alkaneella presidenttikaudella maailmassa tulee tapahtumaan sekä mitä seurauksia Suomelle tulee.
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
