Joakim Srand (vas.), Antero Laukkanen, Maria Guzenina, Arto Pirttilahti, Kimmo Kivelä,Touko Aalto, Outi Mäkelä ja Jari Myllykoski (oik.) kertomassa kansanedustajien lakialoitteesta, jossa esitetään pikaluottojen korkojen rajoittamista. Lakialoitteessa esitetään, että jos velallisen nostaman luoton määrä luottosuhteessa on alle 2 000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolain 12 pykälässä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. / LEHTIKUVA
Yksimielisyyttä eduskunnassa? Kyllä, ainakin tällä kertaa. Kansanedustajat Jari Myllykoski (vas.), Lenita Toivakka (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Kimmo Kivelä (ps.), Touko Aalto (vihr.), Maria Guzenina (sd.), Antero Laukkanen (kd.) ja Mats Löfström (r.) jättivät samansisältöisen lakialoitteensa pikavippien korkojen rajoittamiseksi. Pikavauhtia rakennetulla lakialoiteella on 136 kansanedustajan tuki.
Kuluttajansuojalain mukaan luoton todellinen vuosikorko saa alle 2 000 euron luotoissa olla enintään korkolain mukainen viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Korkokattoa on kuitenkin kierretty myöntämällä niin sanottuja luottolimiittejä, joiden korkeimmat vuosikorot ovat yli 400 prosenttia. Lisäksi kuluttajien maksutaakkaa kasvattavat viivästyskorot ja perintäkustannukset.
Lakialoitteessa esitetään, että kuluttajansuojalain mukaista korkokattoa tulee soveltaa aina, kun velallisen luottosuhteessa nostama todellinen luottosumma on alle 2 000 euroa. Uusi kirjaus estäisi korkokaton kiertämisen luottolimiittien avulla.
– Lakialoite keräsi ennätysajassa 136 allekirjoitusta. Tämä kertoo puoluerajat ylittävästä huolesta yleistyvistä maksuhäiriömerkinnöistä. Kesäkuun lopussa maksuhäiriöitä oli peräti 8,4 prosentilla Suomen aikuisväestöstä. Maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat esimerkiksi vuokra-asunnon ja verkkopankkitunnusten saamista ja aiheuttavat näin sosiaalista ahdinkoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
