

Laki sallii Venäjän hyökkäyssotaan osallistumisen – Tynkkynen vaatii lakimuutosta
Suomen laki ei tule esteeksi, mikäli kansalainen lähtee ulkomaille vierastaistelijaksi hyökkäyssotaan. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, jos kyse on liittymisestä Ukrainassa hyökkääviin venäläisjoukkoihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, joka esittää muutosta nykytilanteeseen.
Nykyisen lainsäädännön puutteellisuus on tullut ilmi viimeistään Venäjän aloitettua helmikuussa häikäilemättömän hyökkäyksensä Ukrainaan. Suomi ei hyväksy Vladimir Putinin hyökkäyssotaa tai sen tueksi kyhättyjä väitteitä, mutta lain silmissä kuitenkin hyväksyy kansalaistensa lähdön tukemaan tällaistakin hyökkäystä.
– Tässä on niin räikeä ristiriita, että asiaan on löydettävä ratkaisu. Se on tarpeen käynnissä olevan sodan näkökulmasta, mutta myös tulevaisuutta ajatellen. Emme ikävä kyllä voi ajatella, että nyt nähtävä rikollinen hyökkäys olisi maailmassa viimeinen laatuaan, huomauttaa Sebastian Tynkkynen.
Hyökkäyssotien edistämisen tulisi olla rangaistavaa
Ulkomaille sotimaan lähtevä Suomen kansalainen voidaan tälläkin hetkellä tuomita esimerkiksi tehdyistä sotarikoksista, jos tämän voidaan osoittaa sellaisiin syyllistyneen. Ellei kyse ole terrorismista, taistelijaksi lähtemistä ei kuitenkaan ole laissa kielletty. Tätä tyhjiötä Tynkkysen lakialoite täydentäisi.
– Tarkoitus ei ole kriminalisoida kaikkea ulkomaiden konfliktialueille suuntaamista. Moni suomalainenkin on halunnut lähteä tukemaan Ukrainan puolustustaistelua, mikä on täysin hyväksyttävää. Sen sijaan kun kyse on laajasti kansainvälisesti tuomituista hyökkäyssodista, tulisi sellaisten edistämisen olla rangaistava teko. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi taisteluihin osallistumista tai niihin värväämistä sellaisen valtion hyväksi, joka toimii vastoin kaikkia sääntöjä. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat tästä valitettavan selkeä esimerkki, Tynkkynen toteaa.
Lakialoitteessaan Tynkkynen määrittelee sotatoimen kansainvälisesti tuomituksi, mikäli se on ilmeisellä tavalla vastoin YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisesti tai yleiskokouksen kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksymää päätöslauselmaa. Tällaisiin sotatoimiin osallistuminen vapaaehtoisesti tai niiden järjestelmällinen edistäminen olisi teko, josta seuraisi aloitteen mukaan enintään kaksi vuotta vankeutta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- YK:n yleiskokous puolustustaistelu Suomen laki Ukrainan sota Venäjän hyökkäys hyökkäyssota konfliktialue sotarikokset vankeusrangaistus vierastaistelijat lainsäädäntö lakialoite Vladimir Putin Ukraina Sebastian Tynkkynen Venäjä Terrorismi YK:n turvaneuvosto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maailma ottaa järkyttyneenä vastaan Venäjän sotatoimet

Halla-aho toivotti voimaa Ukrainan kansalle: Venäjän hallinto on rikollinen niin moraalisesti kuin myös kansainvälisen lain silmissä

Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

Mäkelä: Suomi täyttää jo nyt Nato-jäsenyyden edellytykset -”On syytä katsoa avoimin mielin, millaisen Nato-sopimuksen Suomi voisi mahdollisesti saada”
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.