Lain takaama lähdesuoja ei vaaraantunut – Helsingin Sanomat ei näytä tietävän, mitä lähdesuoja tarkoittaa
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on toistuvasti vedonnut lähdesuojaan puolustellessaan salaisia tietoja sisältäneen, sotilastiedustelua koskevan jutun julkaisemista lauantaina. Lähdesuojaa ei kuitenkaan voi soveltaa nyt käsillä olevaan tapaukseen.
Poliisi teki sunnuntaina kotietsinnän kohujutun toisen kirjoittajan, Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen kotiin.
– Poliisi käyttäytyi asiallisesti, joskin heillä ei tuntunut olevan kokemusta lähdesuojasta, Halminen sanoo HS:ssa.
– Toimittajaan kohdistuva kotietsintä, vieläpä tällaisessa mittaluokassa, on täysin poikkeuksellinen Suomessa, sanoo HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi samassa jutussa.
– Pidän tapahtunutta lehdistön toimintaedellytysten ja lähdesuojan kannalta hyvin huolestuttavana, Niemi sanoo.
Aiemmin Niemi totesi HS:ssa, että salattuja tietoja käytettiin lähteenä laillisesti. Jutusta saa vaikutelman, että päätoimittajan mielestä riittää, että tiedonhankinnassa ei syyllistytty esimerkiksi tietomurtoihin. Niemi ei lainkaan käsittele sitä, oliko lehti syyllistynyt turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.
Aineisto sinetöitiin, tuomioistuin päättää jatkosta
Poliisin tiedotteen mukaan poikkeuksellinen kotietsintä ei käynnistynyt poliisin aloitteesta, vaan Halmisen yrityksestä tuhota tietokoneensa kovalevy vasaralla kotinsa kellarissa. Vasarointi sai ilmeisesti aikaan koneen akun syttymisen, jonka takia Halminen hälytti paikalle palokunnan.
Asia tuli poliisin tietoon, kun pelastuslaitos sai hälytyksen kellaripalotehtävälle. Pelastuslaitoksen työntekijöiden lisäksi paikalle saapui yleisen käytännön mukaisesti myös poliisipartio, joka ilmoitti asiasta ja palopaikalla saamistaan tiedoista eteenpäin ja tämä tieto saatettiin myös Keskusrikospoliisille.
Tuossa vaiheessa asuintalon kellarissa palanut tietokone määrättiin takavarikoitavaksi. Tämän jälkeen asuntoon ja kellaritiloihin määrättiin erityinen kotietsintä.
Poliisin tiedotteesta käy ilmi, että eri osapuolien oikeuksista on huolehdittu, eikä Halmisen väitteelle poliisin kokemattomuudesta lähdesuojan suhteen ole katetta.
Poliisin mukaan erityisen kotietsinnän aikana paikalla oli Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan määräämänä suostumuksensa antanut asianajaja etsintävaltuutettuna ja paikalta takavarikoitiin aineistoa esitutkinnan turvaamiseksi. Aineisto on toistaiseksi suljettu sinettipusseihin, eikä poliisi ole tarkastellut sitä.
Kotietsintä voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen vaatimuksesta, jonka luona kotietsintä on suoritettu. Jos etsintävaltuutettu puolestaan vastustaa takavarikointia, tällainen aineisto sinetöidään ja tutkinnanjohtaja saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Eilisessä erityisessä kotietsinässä tutkinnanjohtaja oli myös itse läsnä ja määräsi takavarikoidun aineiston jo lähtökohtaisesti sinetöitäväksi, tiedotteessa kerrotaan.
Mitä lähdesuojalla tarkoitetaan?
Lähdesuoja ei tarkoita sitä, ettei poliisi voisi suorittaa esitutkintaa lakien mukaan ja valtuuksiensa puitteissa myös toimittaa kotietsinnän. Lähdesuoja ei myöskään tarkoita sitä, että tiedotusväline voisi siihen vedoten päästä esimerkiksi kunnianloukkaussyytteestä kuin koira veräjästä.
Lähdesuoja tarkoittaa ainoastaan sitä, että lehden toimittajan ei tiettyjen ehtojen täyttyessä tarvitse tuomioistuimessa todistajan roolissa paljastaa lähdettään. Todistaminen on pääsääntöisesti velvollisuus, josta ei voi kieltäytyä.
Emeritusprofessori Jukka Kemppinen kommentoi tänään blogillaan tätä Helsingin Sanomien tapausta.
Lähdesuoja on Kemppisen mukaan murrettavissa muun muassa silloin, jos kysymyksessä on maan turvallisuuden vaarantava rikos.
– Poliisin eilen tekemää kotietsintää on pidetty aivan poikkeuksellisena. Entä jos vuotaneet salaisuudet ovat aivan poikkeuksellisia, Kemppinen kysyy.
– Maanpetosrikosten rangaistusasteikko on korkea. Julkisen Sanan neuvoston entinen puheenjohtaja viittasi siihen, ettei salaisia tietoja ole käytetty. Rikoslaki kuitenkin kieltää myös sellaisten tietojen hankkimisen.
Jo vuonna 2009 Kemppinen kirjoitti blogillaan median taipumuksesta liioitella lähdesuojaa yli sen, mitä laki siitä sanoo.
Lähdesuoja ei koske tietoa, joka on annettu vastoin sellaista salassapitovelvollisuutta, jonka rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus, Kemppinen muistuttaa. Jos esimerkiksi verovalmistelija tai sosiaalityöntekijä on kertonut lehdelle yksityistä koskevan tiedon, lähde on paljastettava.
– Puhe lähdesuojasta virkamiesten sananvapauden turvana on epämääräistä. Salassa pidettävät asiat, esimerkiksi useimmat henkilöverotusta koskevat tiedot, ovat salaisia, eivätkä ne lehtiin vuotaneina siis kuulu lähdesuojan piiriin, Kemppinen kirjoittaa.
– Lehdet eivät halua korostaa tätä näkökohtaa. Jos siis poliisi vuotaa tietoja esitutkinnan aikana, lähdesuojaa ei ole, koska esitutkinnassa kerrottu on pidettävä salassa niin kauan kuin menettely kestää.
Päätoimittaja Kaius Niemi muiden toimittajien tavoin suhtautuu lähdesuojaan sananvapauden kaltaisena pyhänä arvona. Kemppisen suhde lähdesuojaan on raadollisempi.
– Lähdesuoja ei ole erikoisen ylevä oikeus. Ilmiantojärjestelmä on ollut kautta aikojen hirmuvallan vankka tuki.”Oikeutta” saada tietoja toisten asioista ei ole olemassa eikä sitä voi johtaa demokratiasta eikä perusoikeuksista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää