Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on toistuvasti vedonnut lähdesuojaan puolustellessaan salaisia tietoja sisältäneen, sotilastiedustelua koskevan jutun julkaisemista lauantaina. Lähdesuojaa ei kuitenkaan voi soveltaa nyt käsillä olevaan tapaukseen.
Poliisi teki sunnuntaina kotietsinnän kohujutun toisen kirjoittajan, Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen kotiin.
– Poliisi käyttäytyi asiallisesti, joskin heillä ei tuntunut olevan kokemusta lähdesuojasta, Halminen sanoo HS:ssa.
– Toimittajaan kohdistuva kotietsintä, vieläpä tällaisessa mittaluokassa, on täysin poikkeuksellinen Suomessa, sanoo HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi samassa jutussa.
– Pidän tapahtunutta lehdistön toimintaedellytysten ja lähdesuojan kannalta hyvin huolestuttavana, Niemi sanoo.
Aiemmin Niemi totesi HS:ssa, että salattuja tietoja käytettiin lähteenä laillisesti. Jutusta saa vaikutelman, että päätoimittajan mielestä riittää, että tiedonhankinnassa ei syyllistytty esimerkiksi tietomurtoihin. Niemi ei lainkaan käsittele sitä, oliko lehti syyllistynyt turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.
Poliisin tiedotteen mukaan poikkeuksellinen kotietsintä ei käynnistynyt poliisin aloitteesta, vaan Halmisen yrityksestä tuhota tietokoneensa kovalevy vasaralla kotinsa kellarissa. Vasarointi sai ilmeisesti aikaan koneen akun syttymisen, jonka takia Halminen hälytti paikalle palokunnan.
Asia tuli poliisin tietoon, kun pelastuslaitos sai hälytyksen kellaripalotehtävälle. Pelastuslaitoksen työntekijöiden lisäksi paikalle saapui yleisen käytännön mukaisesti myös poliisipartio, joka ilmoitti asiasta ja palopaikalla saamistaan tiedoista eteenpäin ja tämä tieto saatettiin myös Keskusrikospoliisille.
Tuossa vaiheessa asuintalon kellarissa palanut tietokone määrättiin takavarikoitavaksi. Tämän jälkeen asuntoon ja kellaritiloihin määrättiin erityinen kotietsintä.
Poliisin tiedotteesta käy ilmi, että eri osapuolien oikeuksista on huolehdittu, eikä Halmisen väitteelle poliisin kokemattomuudesta lähdesuojan suhteen ole katetta.
Poliisin mukaan erityisen kotietsinnän aikana paikalla oli Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan määräämänä suostumuksensa antanut asianajaja etsintävaltuutettuna ja paikalta takavarikoitiin aineistoa esitutkinnan turvaamiseksi. Aineisto on toistaiseksi suljettu sinettipusseihin, eikä poliisi ole tarkastellut sitä.
Kotietsintä voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen vaatimuksesta, jonka luona kotietsintä on suoritettu. Jos etsintävaltuutettu puolestaan vastustaa takavarikointia, tällainen aineisto sinetöidään ja tutkinnanjohtaja saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Eilisessä erityisessä kotietsinässä tutkinnanjohtaja oli myös itse läsnä ja määräsi takavarikoidun aineiston jo lähtökohtaisesti sinetöitäväksi, tiedotteessa kerrotaan.
Lähdesuoja ei tarkoita sitä, ettei poliisi voisi suorittaa esitutkintaa lakien mukaan ja valtuuksiensa puitteissa myös toimittaa kotietsinnän. Lähdesuoja ei myöskään tarkoita sitä, että tiedotusväline voisi siihen vedoten päästä esimerkiksi kunnianloukkaussyytteestä kuin koira veräjästä.
Lähdesuoja tarkoittaa ainoastaan sitä, että lehden toimittajan ei tiettyjen ehtojen täyttyessä tarvitse tuomioistuimessa todistajan roolissa paljastaa lähdettään. Todistaminen on pääsääntöisesti velvollisuus, josta ei voi kieltäytyä.
Emeritusprofessori Jukka Kemppinen kommentoi tänään blogillaan tätä Helsingin Sanomien tapausta.
Lähdesuoja on Kemppisen mukaan murrettavissa muun muassa silloin, jos kysymyksessä on maan turvallisuuden vaarantava rikos.
– Poliisin eilen tekemää kotietsintää on pidetty aivan poikkeuksellisena. Entä jos vuotaneet salaisuudet ovat aivan poikkeuksellisia, Kemppinen kysyy.
– Maanpetosrikosten rangaistusasteikko on korkea. Julkisen Sanan neuvoston entinen puheenjohtaja viittasi siihen, ettei salaisia tietoja ole käytetty. Rikoslaki kuitenkin kieltää myös sellaisten tietojen hankkimisen.
Jo vuonna 2009 Kemppinen kirjoitti blogillaan median taipumuksesta liioitella lähdesuojaa yli sen, mitä laki siitä sanoo.
Lähdesuoja ei koske tietoa, joka on annettu vastoin sellaista salassapitovelvollisuutta, jonka rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus, Kemppinen muistuttaa. Jos esimerkiksi verovalmistelija tai sosiaalityöntekijä on kertonut lehdelle yksityistä koskevan tiedon, lähde on paljastettava.
– Puhe lähdesuojasta virkamiesten sananvapauden turvana on epämääräistä. Salassa pidettävät asiat, esimerkiksi useimmat henkilöverotusta koskevat tiedot, ovat salaisia, eivätkä ne lehtiin vuotaneina siis kuulu lähdesuojan piiriin, Kemppinen kirjoittaa.
– Lehdet eivät halua korostaa tätä näkökohtaa. Jos siis poliisi vuotaa tietoja esitutkinnan aikana, lähdesuojaa ei ole, koska esitutkinnassa kerrottu on pidettävä salassa niin kauan kuin menettely kestää.
Päätoimittaja Kaius Niemi muiden toimittajien tavoin suhtautuu lähdesuojaan sananvapauden kaltaisena pyhänä arvona. Kemppisen suhde lähdesuojaan on raadollisempi.
– Lähdesuoja ei ole erikoisen ylevä oikeus. Ilmiantojärjestelmä on ollut kautta aikojen hirmuvallan vankka tuki.”Oikeutta” saada tietoja toisten asioista ei ole olemassa eikä sitä voi johtaa demokratiasta eikä perusoikeuksista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
