LEHTIKUVA / MARJA AIRIO
Lähestymiskielto ei takaa turvallisuutta
Makasin siinä verilammikossa lattialla, niin mies vaan tokaisi: ”Kato nyt, mitä sait aikaiseksi”. Näin muistelee ”Elina” kertaa, jona hänen miehensä oli lyönyt häntä nyrkillä kasvoille, repinyt hiuksista sekä heittänyt seinää vasten.
Päivystävä lääkäri ilmoitti naiselle, että jos tämä ei tee itse rikosilmoitusta, heidän on lain mukaan tehtävä se. Elettiin vuotta 2011. Kukaan – Elinan ja ex-miehen lisäksi – ei tiennyt, että väkivalta oli alkanut jo vuonna 2008.
”Kaaduin portaissa”
Aika perinteinen tarina. Mies oli aluksi ihan normaali, jopa ihana. Sitten alkoi runsas alkoholinkäyttö, hermon menettämiset ja lopulta silmitön väkivalta.
– Muistan ensimmäisen pahoinpitelyn hyvin, koska olin kauhuissani. Mies hermostui minulle, koska iltapala oli vääränlainen. Hän paiskasi minut seinää vasten. Silmäkulma aukesi ja vuosi verta.
Mies otti ilmakiväärin ja kohotti piipun osoittamaan Elinan otsaa. ”Tekisi mieli ampua sut tähän”. Naisen onneksi mies sammui ja Elina pääsi päivystykseen. Siellä hän kertoi kaatuneensa portaissa.
Useimmiten parisuhdeväkivallan uhri ei lopeta suhdetta vielä ensimmäisen lyömisen jälkeen. Eikä seuraavankaan. Kiintymys on niin vahva.
– Jostain syystä tässä vaiheessa ei vain tullut mieleenikään, että olisin lähtenyt. Olisi kai pitänyt.
Pakotti ottamaan lainan
Vuodessa tilanne paheni. Eikä väkivalta suinkaan ollut pelkästään fyysistä. Vähättely ja nimittely olivat arkipäivää. Välillä Elina joutui turvautumaan hotelliin.
– Olen viettänyt yön lähes jokaisessa kotikaupunkini hotellissa, jotta pääsisin aamulla töihin, nainen kertoo.
Mies hermostui aina, kun asiat eivät menneet hänen tahtonsa mukaan.
– Kerran hän löi nyrkillä, kun katsoin televisiota. Tunsin vain yhtäkkiä viiltävää kipua korvassa. Sitten hän nappasi hiuksista kiinni.
Mies raahasi Elinan pankkiautomaatille nostamaan käteistä hallikiinteistön kauppoja varten. Yhdessä mentiin myös pankkiin, jossa Elina joutui allekirjoittamaan 50 000 euron lainan.
Jostakin Elina sai tämän jälkeen voimaa. Nainen pakkasi tavaransa ja päätti lähteä. Mutta mies esti.
– Olin tilannut jo taksin, mutta en päässyt edes ulos asti, Elina kertoo
Miehen kaverit häiriköivät
Palataan siihen, kun Elina teki ensimmäisen rikosilmoituksen pahoinpitelystä. Tämän jälkeen nainen muutti viikoksi turvakotiin. Samaan aikaan poliisi haki miehen putkaan. Käräjäoikeus määräsi perheensisäisen lähestymiskiellon pahoinpitelysyytteen perusteella. Kun mies pääsi vapaaksi, Elina palasi jälleen hänen luokseen.
– Jotenkin hän sai minut puhuttua ympäri. Vietimme yhdessä aikaa silloin, kun se oli selvin päin.
Maaliskuussa 2012 mies riehui jälleen. Tällä kertaa selvin päin.
– Hänen yrityksensä kirjanpidossa oli epäselvyyksiä, ja syy oli tietysti tämän minun. Hän nappasi leuastani kiinni ja heitti lattialle.
Tämän jälkeen Elina otti yhteyttä asianajajaansa ja muutti pysyvästi turvataloon. Miehelle määrättiin uusi, kolmen kuukauden lähestymiskielto. Kiellosta huolimatta miehen kaverit lähettelivät viestejä ja soittelivat häirikköpuheluita.
”Pääsin viime hetkellä autoon turvaan”
Kolmen kuukauden päästä lähestymiskielto määrättiin kahdeksi vuodeksi. Ei mennyt pitkään, kun mies rikkoi sitäkin.
– Olin kotona, kun yhtäkkiä kivi lensi ikkunasta. Onneksi poliisit tulivat nopeasti.
Pian tämän jälkeen Elina oli menossa tuttaviensa luokse.
– Juuri kun pääsin autosta, mies tuli asunnon ovesta ulos. Pääsin viime hetkellä takaisin autoon. Se hyppäsi konepellin päälle ja hakkasi raivoisasti tuulilasia. Soitin hätänumeroon.
Oikeuskäsittelyt jatkuvat
Nykyään Elina asuu taas kotonaan. Mies on jatkanut häirintäänsä, mutta Elina ei aio antaa periksi. Edessä on vielä rankkoja oikeuskäsittelyjä, sillä prosessit kestävät usein vuosia.
– Niin. Moni olisi varmasti lähtenyt jo karkuun. Mutta minulla on sellainen luonne, etten anna helposti periksi. Kotikaupunkini viranomaisetkin sanovat, että tämä mies on tainnut ensimmäistä kertaa kohdata naisen, joka antaa takaisin samalla mitalla.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 4/2014 -lehdessä.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää