Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä “koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki
Yhdeksän euromaata haluaisi laskea liikkeelle jokaisen jäsenmaan takaamia koronabondeja. Yhteiset velkakirjat ovat kiistanalainen puheenaihe. Eurokriisin hulluina vuosina perustetun EVM:n käyttö nauttinee koronabondeja laajempaa tukea.
Ranska, Italia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Slovenia, Portugali, Belgia ja Luxemburg toivovat yhteisiä koronabondeja, uutistoimisto Reuters kertoo.
Euromaiden valtiovarainministerien muodostama euroryhmä ei tiistaisen videokokouksen jälkeen lämmennyt koronabondeille.
EVM voisi rahoittaa, ehdoista erimielisyyttä
500 miljardin euron EVM voisi tarjota hätäluottoja niitä haluaville tai tarvitseville maille. Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centenon mukaan EVM:n käytöllä on laaja tuki.
Centeno kertoi, että EVM:n käyttö vaatii lisää teknisiä keskusteluja. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ministerit päässeet yhteisymmärrykseen EVM:n rahoitustuen ehdoista.
EVM on tarkoitettu euromaiden hätärahoitukseen viimeisenä keinona. Rahoitustuen ehdot ovat tiukat, jotta jäsenmaat eivät kuluttaisi rahoituskapasiteettia kevyin perustein.
Italia vaatii EVM:n rahoitustuen ehtojen purkamista. Sen sijaan Saksa ja Hollanti ovat penseitä ehtojen purkamiseen. Hollannin mielestä EVM:n käyttöäkin pitäisi lykätä tuonnemmaksi.
Hätärahoitus tuo arveluttavan maineen
Italialla on ymmärrettävästi hyvä syy vastustaa tiukkoja talousehtoja. Maan talous on yhtä suuri kuin euroajan alussa. Hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu EVM-tukirahaan torjuvasti. EVM:n rahoitustuki on luottorahaa ja takaisinmaksuajat venytetään pitkiksi.
Italia muistaa EVM:n aiheuttaman mainehaitan. Hätärahoitukseen ajautuneita maita pidettiin kriisimaina, mikä saattoi vaikuttaa joihinkin sijoituspäätöksiin. Mainehaitan kumoaminen onnistuisi siten, että EVM tukisi useita jäsenmaita.
EVM:n johtaja Klaus Regling arvioi, että jokaiselle jäsenmaalle voitaisiin tarjota rahoitustukea 2 prosenttia kyseisen maan bruttokansantuotteesta. EVM:llä on 410 miljardia euroa vapaata kapasiteettia ja se on noin 3,4 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Rahoitustuen määrää voitaisiin vielä kasvattaa, joskin EVM:n katto voisi tulla nopeasti vastaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää