Lääninhallitukselta selkeä linjaus: Maahanmuuttajien korkea työttömyys johtuu rakenteellisesta rasismista Ruotsissa

Perusihmisen ajatuksenjuoksulla maahanmuuttajien korkea työttömyysaste saattaisi johtua vaikkapa tulijoiden suuresta lukumäärästä ja mahdollisesta alhaisesta koulutusasteesta. Ruotsin lääninhallitusten mukaan kyseessä on kuitenkin rakenteellinen rasismi, joka toki voi olla tiedostamatontakin.

Ruotsin tilastokeskus SCB:n selvityksen mukaan 19,5 prosenttia ulkomailla syntyneistä oli vailla työtä vuonna 2021. Ruotsissa syntyneistä työttöminä oli 5,4 prosenttia.

Ulkomailla syntyneiden työttömyysluvut eroavat suuresti riippuen siitä, mistä päin henkilö on lähtöisin. Alhainen työttömyysaste on Euroopassa, Etelä- tai Pohjois-Amerikassa syntyneillä henkilöillä.

Korkein työttömyysaste on Afrikassa syntyneillä, lähes 35 prosenttia. Erityisen merkittävä seikka pitkittyvän työttömyyden kannalta on alhainen koulutustaso.

Demarit etsivät syyllisiä

Ruotsin viranomaiset ovat selvästi suivaantuneita tai ainakin kiusaantuneita ulkomailla syntyneiden huonosta menestyksestä maan työmarkkinoilla.

Ensimmäinen toimenpide on perinteisen sosialidemokraattisen mallin mukaisesti syyllisten etsiminen.

Rasismikorttia pöytään

Lääninhallitukset rustaavat nyt keinoja, joiden avulla kuntien ja alueiden työntekijät voivat tunnistaa sekä eliminoida ihonväriin, etnisyyteen tahi uskontoon liittyviä ennakkoluuloja.

– Kyseessä on rakenteellinen rasismi, jota yksilöt eivät ehkä itsekään tunnista mutta johon he voivat omilla toimillaan vaikuttaa, kuvailee Taalainmaan lääninhallituksen johtaja strategi Patric Samuelsson.

Samuelsson toivoo uusien metodien johtavan siihen, että ihmiset voivat nauttia oikeuksistaan sen sijaan, että syrjäytyvät ”enemmistönormin” sisältämien arvojen takia.