Kysymys afgaanipakolaisista jakaa ruotsalaiset kahteen leiriin
Ruotsin vaalit kietoutuvat yhä voimakkaammin pakolaisongelmien ja maahanmuuton ympärille. Polttavimmaksi teemaksi on noussut 9 000 yksin Afganistanista tai Iranista tulleen nuoren pakolaismiehen oikeus turvapaikkaan.
Puolet ruotsalaisista lähettäisi heidät saman tien takaisin synnyinmaahansa ja toinen puoli kansasta taas osoittaisi nuorukaisille Ruotsille ominaista inhimillisyyttä javieraanvaraisuutta.
Tunteiden palo sai alkunsa sosialidemokraattien johtaman vähemmistöhallituksen lakiesityksestä, jonka avulla halutaan antaa uusi mahdollisuus tilapäiseen turvapaikkaan maahan yksin tulleille nuorille, jotka haluavat opiskella.
Lakisesitys koskee heitä, jotka hakivat turvapaikkaa ennen marraskuun 24. päivää vuonna 2015. Kyseisten henkilöiden on lisäksi ollut odotettava päätöstä turvapaikasta vähintään 15 kuukautta ja heidän on pitänyt täyttää 18 vuotta tuona aikana. Karkotuspäätös saa taasen olla tehty aikaisintaan 20. heinäkuuta 2016. Lain lasketaan koskevan 9 000 henkilöä ja maksavan 70 miljoonaa euroa.
Lähes kaikki nyt polttopisteessä olevat afgaanipakolaiset ovat Expressen-lehden mukaan miehiä ja monet heistä ovat asuneet koko ikänsä Iranissa ennen Ruotsiin tuloaan. Kuitenkin heidän pakolaisasiaansa käsitellään Afganistanin olosuhteiden perusteella. Ja lisää löylyä kiukaalle: nuorilla ei ole virallisia henkilöllisyystodistuksia ja valtaosa heistä on itse ilmoittanut ikänsä Maahanmuuttovirastolle.
– Kun alaikäinen hakee turvapaikkaa eikä hänellä ole henkilöllisyystodistusta, hän ilmoittaa itse ikänsä. Henkilöä käsitellään alaikäisenä paitsi jos kaikille on päivänselvää, että kyseessä on täysi-ikäinen, sanoo Maahanmuuttoviraston juristi Anna Lindblad.
– Sitä on joskus ollut vaikea käsittää, että luomme henkilöille keinotekoisen syntymäajan. Jos henkilö ei ole voinut luotettavasti osoittaa ikäänsä, hänet määritellään 18-vuotiaaksi päätöksen antamispäivänä, Lindblad jatkaa. Menettelyn takana on se arkinen tosiasia, että henkilöllisyystodistus saatikka ulkomaan passi on käytännössä tuntematon asiakirja valtaosalle maan kansalaisista Afghanistanissa.
Täysin omalaatuista hallituksen lakiesityksessä on se, että se lyö sosialidemokraattien tiukentunutta pakolaispolitiikkaa avokämmenellä naamalle. Lakiesityksen takana onkin kyse vallasta, sillä ympäristöpuolue vihreät uhkasi jättää hallituksen, jos lakiesitystä ei anneta valtiopäiville. Nyt myös keskustapuolue on ilmoittanut, että se äänestää lakiesityksen puolesta, joka taasen hajottaa opposition allianssipuolueiden rivit.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan afgaanit ovat suurin pakolaisryhmä Iranissa. Maassa on miljoona rekisteröityä afgaanipakolaista ja puoli miljoonaa on maassa laittomasti. Lisäksi Iranissa asuu tai työskentelee 650 000 afgaania, joilla on passi sekä voimassaoleva viisumi.
Tutkittua tietoa Ruotsin 9 000 afgaanipakolaisesta:
– 99,4 prosenttia on miehiä
– 78 prosenttia on saanut paremman tiedon puutteessa Maahanmuuttovirasto päättämän syntymäajan syntymäajan
– 49 prosenttia on asunut Iranissa ennen Ruotsiin tuloaan
– 2 prosenttia on rekrytoitu Iranin armeijaan Syyriassa
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää