

Roni Rekomaa Lehtikuva
Kyselytunnin ydinkysymys: saksoittumista vai suomettumista
Eduskunnan torstain kyselytunti keskittyi hallituksen tuoreisiin ydinvoimapäätöksiin ja vihreiden lähtöön oppositiota kohti. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi hallituksella olevan väljyyttä lehtereillään. Hän kysyi taustoja vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kohua herättäneille suomettumisväitteille.
– Alussahan vihreät torppasivat saksalaisen Eonin hankkeen poliittisesti. Nyt tilalle tulee venälälinen Rosatom. Olisivatko vihreät vielä hallituksessa, jos Eon vetäisi hanketta?
Tuskinpa vain! Kysynkin pääministeri Alexander Stubbilta (kok.), onko teillä hallitus kasassa ja toimintakykyinen, Soini kysyi ja jatkoi:
– Jos Rosatom aiheuttaa suomettumista – mitä se ei ollut – niin oliko se saksoittumista, kun firmana oli Eon, Soini kysyi.
– Huomaan olevani ilokseni tällä kyselytunnilla samaa mieltä myös Timo Soinin kanssa, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) vastasi.
Stubb puolestaan vastasi hallituksen olevan erittäin toimintakykyinen.
– Säteilevän toimintakykyinen, salista huudettiin hymyilevälle Stubbille.
Vihreiden temppuja ihmeteltiin laajasti
Vihreiden ydinvoimatemppuja ihmeteltiin laajasti. Kokoomuksen Ben Zyskowicz muistutti, että vihreät olivat viimeksi päättämässä kahden ydinvoimalan rakentamisesta. Nyt annettiin lupa yhdelle ja nyt vihreät lähtivät.
– Vihreät vastustavat ydinvoimaa, vaikka omavaraisuus nousisi 200 prosenttiin. He käyttivät Venäjä-korttia julkeasti, Zyskowicz sanoi ja syytti etenkin Financial Timesissa suomettumisesta puhunutta puheenjohtaja Ville Niinistöä (vihr.).
Tavoitteleeko hallitus energiaomavaraisuutta?
Porilainen Ari Jalonen (ps.) kysyi, pyrkiikö hallitus energiaomavaraisuuteen pitkällä tähtäimellä. Hän muistutti perussuomalaisten tavoitelleen omavaraisuutta jo pitkään monipuolisen keinovalikoiman pohjalta.
– Energiapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä. Ette tuo Olkiluodon neljättä ydinvoimalaa eduskunnan käsittelyyn. Kotimaisella energialla olisi työllisyyttä edistävä vaikutus. Kysynkin, onko energiaomavaraisuus hallituksen tavoitteena ja miten se on ylöskirjattu, Jalonen kysyi.
Vapaavuori: Hankkeet kangersivat eri syistä
Vapaavuori vastasi, että edellinen eduskunta teki periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Molemmat projektit ajautuivat hankaluuksiin, joiden vuoksi tarvittiin täydentäviä hakemuksia. Fennovoiman hakemus hyväksyttiin, koska se oli yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Täydennys vaadittiin, koska Fennovoima esitteli uuden toimittajan. Hallitus edellytti 60 prosentin omavaraisuusastetta yritysostolain mukaan.
TVO haki pitkää viiden vuoden lisäaikaa ja se jäi pöydälle.
Veikö ydinvoima hallituksen toimintakyvyn?
Jalonen kiitti kokoomuksen Zyskowiczia siitä, kun hän tuli tiistaina opposition linjoille ja esitti puun ja turpeen verokohtelun palauttamista vuoden 2012 tasolle.
– Kiitän tästä! Kun ydinvoima on nyt romuttanut hallituksen toimintakyvyn, kysynkin, kykenettekö te palauttamaan puun ja turpeen verokohtelun vuoden 2012 tasolle ja onko teillä halua siihen, Jalonen kysyi.
Vapaavuori vastasi hallituksen päättäneen peruuttaa ensi vuodeksi suunnitellun veronkorotuksen.
– Syy tähän on, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on niin alhainen, että se on suhteettoman kilpailukykyinen, Vapaavuori perusteli ja toivoi hiilen hinnankin jatkossa kohoavan, jolloin ongelma poistuisi.
Laki ei salli pitkiä jatkoaikoja
Kaj Turunen (ps.) kysyi Vapaavuorelta, miksei hallitus voinut myöntää TVO:lle sen hakemaa viiden vuoden jatkoaikaa tai lyhyempää, mikä olisi myös ollut mahdollista.
– Kun Olkiluodossa on entinenkin työmaa kesken, eihän TVO:lta voi edellyttää kahta yhtäaikaista työmaata, Turunen perusteli.
Vapaavuori vastasi, ettei ydinenergialaki anna hallitukselle mahdollisuutta pohtia, mikä on yksittäiselle yhtiölle kohtuullista. Hän perusteli pitkän jatkoajan purkamista myös sillä, että jatkuvasti auki oleva suuri projekti sulkee pois muita energiaprojekteja sekä uusiutumattomalta että uusiutuvalta puolelta.
Stubb sanoi Suomen olevan niin vaikeassa tilanteessa, että mitä enemmän yhteistyötä tehdään, sen parempi. Hän vihjasi mahdollisten yhteisten neuvotteluiden mahdollisuuteen, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kysyi, voisiko hallitus neuvotella puoluerajojen ylitse kotimaisen energian käytön lisäämiseksi ja hiilen korvaamiseksi kokonaan.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EON Ben Zyskowicz Ydinvoima Ville Niinistö Alexander Stubb Turve Jan Vapaavuori Fennovoima Energiapolitiikka Ari Jalonen Kaj Turunen Timo Soini
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini: Hallituksen toimintakyky mennyt, Suomi on vailla suuntaa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää