KANTAR TNS
Kysely: Liki 70 prosenttia suomalaisista ei antaisi kehitysapua velkarahalla
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat linjanneet, että Suomen tulisi lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että kehitysavulla kasvatetaan lisää Suomen valtion velkataakkaa. Useiden kyselyiden mukaan kansan vahva enemmistö tukee perussuomalaista linjaa.
Toisin kuin muut eduskuntapuolueet, perussuomalaiset on toistuvasti esittänyt nykyisestä kehitysapumallista luopumista.
Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksamisen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä, ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Esimerkiksi mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.
Ei mitään hyötyä tavan suomalaiselle
Perussuomalaiset ovat itsekin selvittäneet kansan näkökantoja puolueen esittämiin leikkauskohteisiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tänään Tuumaustunnilla Kantar TNS:n tekemän gallupin tuloksista, joiden mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysapua ei pidä antaa velkarahalla.
– Näin kuitenkin jatkuvasti tehdään. Suomi ottaa miljardeja velkaa kaataakseen sitä Afrikan ja Lähi-idän ammottaviin kitoihin. Ilman minkäänlaista hyötyä suomalaiselle. Meidän mielestämme kehitysapua voidaan maksaa ainoastaan ylijäämästä, Purra sanoo paheksuen toteutuneiden päätösten ja kansalaisten vaatimusten välistä ristiriitaa.
Hän huomauttaa, että erityisen irvokkaaksi tilanne sekä kehitysavun että yleisen maahanmuuttopolitiikan kustannusten osalta tulee, kun katsomme akuuttia kriisiä.
– Suomeen on saapunut kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, ja lisää on tulossa. Samalla Suomi tukee Ukrainaa monella tavalla. Nämä ovat yksiselitteisen kannatettavia asioita. Edes tällaisessa tilanteessa Suomi ei ole ollut valmis keskittämään humanitaarista auttamistaan vain Ukrainaan ja ukrainalaisiin.
Perussuomalaisten linjalle kansan tuki
Hallitus on tunnetusti koronapandemian keskelläkin voimakkaasti paisuttanut kehitysapumenoja. Pelkästään viime vuonna valtion budjetista varattiin tehottomiin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä 1,27 miljardia euroa. Summa vastaa 0,49 prosenttia bruttokansantulosta.
Useiden muidenkin kyselyiden mukaan kansa on vahvasti asettunut tukemaan perussuomalaisten talouspolitiikan kantavaa linjaa eli asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja leikkaamista toissijaisista menoista, kuten kehitysavusta.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että jopa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis leikkaamaan kehitysapumenoista. Huomionarvoista on, että kolmasosa (34 %) olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä paljon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ukrainalaispakolaiset palautuspolitiikka kehitysyhteistyömäärärahat Elinkeinoelämän valtuuskunta velkaraha turvapaikkapäätökset velkataakka koronapandemia Lähi-itä Maahanmuuttopolitiikka Riikka Purra Afrikka Talouspolitiikka kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta
Perussuomalaiset asettaisi kehitysavulle tiukat ehdot – kehitysapua tulee myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista
Perussuomalaisilta talouspoliittinen ohjelma: Rahan viskominen ideologisiin kohteisiin on lopetettava – ”Veronmaksajan tulee hyötyä maksamistaan veroista”
Kyselytulokset selkeitä: Kansalaiset kannattavat perussuomalaisten julkista taloutta korjaavia toimenpiteitä
Purra: Kehysmenettely ei kerro oikeista kustannuksista – maahanmuuton, EU-takausten ja kehitysavun menot eivät ole mukana
Perussuomalaisten tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva
Perussuomalaiset on valmis purkamaan kannustinloukkuja veronalennuksilla: Suomessa on tultava toimeen palkalla ilman tulonsiirtoja
Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: “Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”
Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä jatkuvat – Juvonen: Väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.