Peräti kaksi kolmasosaa ranskalaisista on huolissaan väestönvaihdoksesta, kertoo presidentinvaaleihin liittyvä mielipidekysely. Maahanmuutto tulee olemaan yksi tulevien presidentinvaalien tärkeistä keskustelunaiheista. Ranskassa pidetään presidentinvaalit huhtikuussa 2022.
Ranskan tuleviin presidentinvaaleihin liittyvässä mielipidekyselyssä oli yhtenä kysymyksenä tiedusteltu, ovatko ranskalaiset huolissaan väestönvaihdoksesta, kertoo Le Figaro -lehti. Tulosten mukaan peräti 67 prosenttia ranskalaisista oli huolissaan asiasta.
Ranskalainen kirjailija Renaud Camus on kehittänyt käsitteen “Grand Remplacement“, joka tarkoittaa ranskalaisten korvautumista muilla kansoilla. Kyselyn sanamuoto kuului seuraavasti:
“Jotkut puhuvat väestönvaihdoksesta (Grand Remplacement), jossa eurooppalainen, valkoinen ja kristitty väestö on vaarassa kuolla sukupuuttoon Maghreb-maista (Marokko, Algeria, Tunisia ja Libya) ja mustasta Afrikasta tulevan muslimimaahanmuuton seurauksena. Uskotteko, että sellainen ilmiö voi tapahtua Ranskassa?”
Vastanneista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että kyseinen ilmiö voi tapahtua Ranskassa. Jatkokysymykseen “oletteko huolissanne tästä ilmiöstä” peräti 67 prosenttia vastasi olevansa huolissaan väestönvaihdoksesta.
Naiset olivat väestönvaihdoksesta prosenttiyksikön verran enemmän huolissaan kuin miehet. Kaikkein suurinta huoli oli Marine Le Penin kansallisen rintaman kannattajien keskuudessa, mutta huolestuneita oli kaikissa puolueissa. Vanhemmat ikäryhmät olivat hieman useammin huolissaan väestönvaihdoksesta kuin nuoret.
Maahanmuutto tulee jälleen olemaan yksi tulevien presidentinvaalien tärkeistä keskustelunaiheista. Ranskassa pidetään presidentinvaalit huhtikuussa 2022. Istuva presidentti Emmanuel Macron ei ole vielä ilmoittanut aikeistaan, mutta hänen uskotaan pyrkivän jatkokaudelle. Hänen päähaastajansa on Marine Le Pen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
