Peräti kaksi kolmasosaa ranskalaisista on huolissaan väestönvaihdoksesta, kertoo presidentinvaaleihin liittyvä mielipidekysely. Maahanmuutto tulee olemaan yksi tulevien presidentinvaalien tärkeistä keskustelunaiheista. Ranskassa pidetään presidentinvaalit huhtikuussa 2022.
Ranskan tuleviin presidentinvaaleihin liittyvässä mielipidekyselyssä oli yhtenä kysymyksenä tiedusteltu, ovatko ranskalaiset huolissaan väestönvaihdoksesta, kertoo Le Figaro -lehti. Tulosten mukaan peräti 67 prosenttia ranskalaisista oli huolissaan asiasta.
Ranskalainen kirjailija Renaud Camus on kehittänyt käsitteen “Grand Remplacement“, joka tarkoittaa ranskalaisten korvautumista muilla kansoilla. Kyselyn sanamuoto kuului seuraavasti:
“Jotkut puhuvat väestönvaihdoksesta (Grand Remplacement), jossa eurooppalainen, valkoinen ja kristitty väestö on vaarassa kuolla sukupuuttoon Maghreb-maista (Marokko, Algeria, Tunisia ja Libya) ja mustasta Afrikasta tulevan muslimimaahanmuuton seurauksena. Uskotteko, että sellainen ilmiö voi tapahtua Ranskassa?”
Vastanneista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että kyseinen ilmiö voi tapahtua Ranskassa. Jatkokysymykseen “oletteko huolissanne tästä ilmiöstä” peräti 67 prosenttia vastasi olevansa huolissaan väestönvaihdoksesta.
Naiset olivat väestönvaihdoksesta prosenttiyksikön verran enemmän huolissaan kuin miehet. Kaikkein suurinta huoli oli Marine Le Penin kansallisen rintaman kannattajien keskuudessa, mutta huolestuneita oli kaikissa puolueissa. Vanhemmat ikäryhmät olivat hieman useammin huolissaan väestönvaihdoksesta kuin nuoret.
Maahanmuutto tulee jälleen olemaan yksi tulevien presidentinvaalien tärkeistä keskustelunaiheista. Ranskassa pidetään presidentinvaalit huhtikuussa 2022. Istuva presidentti Emmanuel Macron ei ole vielä ilmoittanut aikeistaan, mutta hänen uskotaan pyrkivän jatkokaudelle. Hänen päähaastajansa on Marine Le Pen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
