Pexels/cottonbro
Kysely: 62% amerikkalaisista ei uskalla enää kertoa poliittisia mielipiteitään – akateemiset erittäin huolissaan poliittisten näkemystensä paljastumisesta
Enemmistö amerikkalaisista kokee, että poliittinen ilmapiiri on kireä ja estää jakamasta omia yhteiskunnallisia ajatuksia. Yhdysvaltalaisen Cato-instituutin kysely kartoitti kansalaisten kokemuksia vallitsevasta poliittisesta keskusteluilmapiiristä. Kolmannes amerikkalaisista pelkää jopa työllistymisensä puolesta, jos heidän poliittiset näkemyksensä paljastuisivat. Jyrkistä vasemmistolaisista puolet kannattaa jopa Trumpin kampanjaan lahjoittaneiden yritysjohtajien potkimista tehtävistään. Erityisen rajoittavaksi keskusteluilmapiiri koetaan konservatiivien parissa. Ainoastaan jyrkät vasemmistolaiset kokevat, että omia näkemyksiään on helppo kuuluttaa vapaasti.
Yhdysvaltalaisen Cato-instituutin tuore kysely paljastaa, että poliittisia keskusteluja koskeva itsesensuuri on lisääntymään päin. Lähes kaksi kolmasosaa (62%) vastaajista sanoo, että nykyinen poliittinen ilmapiiri estää heitä puhumasta poliittisista näkemyksistään, sillä niihin saatetaan suhtautua vihamielisesti. Tällaiset kokemukset ovat lievässä kasvussa. Vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä 58% vastaajista ilmoitti kokevansa samoin.
Kaikilla poliittisilla suunnilla koetaan, että keskusteluilmapiiri on kireämpi ja rajoittavampi kuin aikaisemmin. Ryhmien välillä on kuitenkin eroja. Konservatiivit kokevat keskusteluilmapiirin huomattavasti rajoittavammaksi kuin vasemmistolaiset.
Vasemmistolaiset kokevat näkemystensä kuuluttamisen olevan helpompaa
Jyrkän vasemmistolaisen poliittisen kannan omaavat vastaajat ovat ainut ryhmä, joka kokee voivansa puhua poliittisista näkemyksistään vapautuneesti. Kyselyssä kartoitettiin henkilökohtaista kokemusta siitä, estääkö nykyinen poliittinen ilmapiiri sanomasta ääneen poliittisia näkemyksiä muiden loukkaantumisen pelossa. Ainoastaan jyrkän vasemmistolaisten (“strong liberal”) vastaajien parissa vain vähemmistö koki tarvetta itsesensuurille.
Tavallisen vasemmiston (“liberal”) parissa jo hienoinen enemmistö (52%) koki poliittisen ilmapiirin rajoittavan näkemyksistä keskustelemista, ja poliittisella keskikentällä (“moderate”) tämän kokemuksen jakoi jo melkein kaksi kolmasosaa vastaajista (64%). Yleisintä itsesensuurin tarve oli konservatiivien (“conservative”) ja jyrkkien konservatiivien (“strong conservative”) parissa. 77% prosenttia näiden ryhmien vastaajista kertoi poliittisen ilmapiirin rajoittavan näkemystensä jakamista muiden loukkaantumisen pelossa.
Verrattuna vastaavaan kyselyyn kolmen vuoden takaa, kokemus poliittisen ilmapiirin painostavasta vaikutuksesta on yleistynyt lievästi jokaisessa vastaajasegmentissä sekä oikealla että vasemmalla.
Poliittisten näkemysten pelätään vaikuttavan työllistymiseen
Kysely selvitti myös poliittiseen vastapuoleen liittyviä asenteita ja sitä, pitäisikö henkilökohtaisten poliittisten näkemysten vaikuttaa työllistymiseen. Puolet (50%) jyrkistä vasemmistolaisista vastaajista kannatti potkuja yritysjohtajille, jotka ovat lahjoittaneet Donald Trumpin kampanjaan. Konservatiivien parissa vastaavasti Joe Bidenin kampanjaa tukeneiden yritysjohtajien poispotkimista tuki 36% vastaajista.
Lähes kolmannes (32%) amerikkalaisista sanoo pelkäävänsä työmahdollisuuksiensa puolesta, mikäli heidän näkemyksensä tulevat julki. Tässä kysymyksessä vastaukset muistuttavat toisiaan riippumatta poliittisesta suuntauksesta: vasemmistolaisista 31%, keskikentästä 30% ja konservatiiveista 34% näki aiheellisena pelätä poliittisten näkemysten johtavan potkuihin tai haittaavan urakehitystä. Puoluepolitiikkaan osallistuvista vastaajista republikaanivastaajien huoli (38%) korostuu suhteellisesti enemmän verrattuna demokraattivastaajiin (28%).
Erityisen vakavaa huoli poliittisten näkemysten paljastumisesta on korkeasti koulutettujen parissa. Lähes puolet (44%) akateemisen jatkotutkinnon suorittaneista ja yli kolmannes (34%) korkeakoulututkinnon suorittaneista jakoi huolen poliittisten näkemysten paljastumisesta seuraaviin ongelmiin työpaikalla ja työmarkkinoilla. Korkeasti koulutettujen republikaanien huoli oli huomattavasti korkeampi kuin vastaavan koulutustason suorittaneilla demokraattien kannattajilla.
Vastauksissa huoli poliittisten näkemysten paljastumisessa korostui erityisesti nuorten yliopistokoulutettujen keskuudessa. Lisäksi yllättävä tulos oli se, että poliittisten näkemystensä paljastamista pelkäävät vastaajat kannattivat suhteellisesti enemmän potkujen antamista Bidenin tai Trumpin kampanjoita tukeneille johtajille. Tuloksista on havaittavissa, että kireästä keskusteluilmapiiristä huolestuneet ihmiset saattavat siis itsekin vahvistaa jänniteitä ja vihamielisiä asenteita.
Tulokset kertovat huolestuttavasta kehityksestä. Vaikka Yhdysvallat tunnetaan sananvapauden mallimaana, lisääntyvä itsesensuuri ja suvaitsemattomuus erilaisia näkökulmia kohtaan ovat vaarassa hukata sananvapauden potentiaalia. Jos yhteiskunnan kannalta tärkeistä yhteisistä asioista ei voida käydä avointa ja kypsää keskustelua, yhteiskunnasta voi tulla aikojen saatossa hauraampi ja epävakaampi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra: Eristämisestä sosiaalisessa mediassa ei seuraa mitään hyvää
Somejätit vauhkoina: Vapauden airueen Facebook-tiliä rajoitettiin
Ruotsissa maahanmuuttokriitikoilta suljetaan pankkitilit
Pystyykö Biden pitämään kiinni lupauksistaan, kuten edeltäjänsä?
Biden romuttaa Trumpin aikaansaannoksia – sekä muuri että deregulaatio saavat kaatua
Yhdysvaltain demokraateille alkaa valjeta presidentti Bidenin maahanmuuttopolitiikan vaikutukset – sopeutus iskee
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.