Kypros on ennakkotapaus

– Kypros on ennakkotapaus, jossa kokeillaan, kuinka ylisuureksi kasvanut pankkisektori ajetaan ohjatusti alas ja vieläpä niin, että myös pankkien asiakkaat pääsevät mukaan pankkien pelastustalkoisiin, sanoo OP-Pohjolan ekonomisti Timo Hirvonen.

EU, IMF ja EKP painostivat Kyproksen hyväksymään pelastuspaketin, joka panee verolle maan talletukset: 9,9 prosenttia yli 100 000 euron talletuksista ja 6,75 prosenttia sitä pienemmistä. Se tuottaa noin 6 miljardia euroa noin 7 miljardin euron omavastuusta, jonka päälle EU myöntää 10 miljardia. Samalla nostetaan yhteisövero 10 prosentista 12,5 prosenttiin.

– Tosin pientallettajien veroa saatetaan vielä pienentää Kyproksen presidentin pyynnöstä, mihin EKP on alustavasti myöntynyt, muistuttaa Hirvonen, joka seuraa työssään Välimeren seudun taloutta.

Venäjä rahoitti Kyproksen hallitusta

Hirvonen kertoo, ettei Kypros ole saanut rahaa vapailta markkinoilta puoleentoista vuoteen. Viime vuonna Venäjä lainasi sinne 2,5 miljardia euroa budjettivajeen täyttämiseen.

– Se kertoo jotakin Venäjän intresseistä saarivaltiossa.

Saksalainen Der Spiegel kertoi marraskuussa Saksan tiedustelupalvelun raportista, joka varoitti maan hallitusta, että mahdollinen tukipaketti sujahtaa venäläisten oligarkkien taskuihin ja Kyproksessa pestään jopa venäläisen mafian rahaa.

Venäläisillä on Kyproksen pankeissa jopa 20 miljardin euron säästöt, vaikka maan bruttokansantuote jää noin 18 miljardiin euroon.

– Yhteensä laskien Kyproksen pankkisektori on peräti 800 prosenttia maan bkt:sta eli se on selvästi ylikehittynyt; Islannissa se oli jopa 12-kertainen ennen kuin maa kaatui, Hirvonen kertoo. Suomen pankkisektori on vain noin kolme kertaa bkt:ta suurempi.

Kypros olosuhteiden uhri

Hirvonen myös puolustaa Kyprosta: hän ymmärtää maan pyrkimystä hankkia uusia tulonlähteitä pelkän kalastuksen ja turismin kaveriksi. Maa on jo pitkään tehnyt tietoista politiikkaa kansainvälisen rahan houkuttelemiseksi.

– Venäläiset kiinnostuivat kai Kyproksesta joistain historiallisista syistä. Mutta jossakin vaiheessa havaittiin, että Kypros sijoittaa maailman maista eniten Venäjän talouteen. Se on erikoista, kun ottaa huomioon maan pienen koon, Hirvonen toteaa.

Niinpä Kypros kiinnostaa Venäjääkin. Presidentti Vladimir Putin otti tuoreeltaan kantaa Kyprokselle kaavailtuun lainaleikkuriin. Se olisi toteutuessaan “epäreilu, harrastelijamainen ja vaarallinen”.

Kyproksen pankit paisuivat ja sinne tuli muitakin pankkeja, joilla ei ole välttämättä kuin pelkkä osoite Kyproksella. Itse toiminta tapahtuu jossakin muualla.

– Kypros on kevyen verotuksensa vuoksi edullinen paikka harjoittaa rahoitustoimintaa. Itse toiminta voi olla rahastosijoittamista tai tavallista rahanlainaamista, esimerkiksi Kreikkaan, mikä ihan hyvä bisnes. Pankki ottaa rahaliikenteestä aina osuutensa ja valtio verotuloja, Hirvonen kertoo.

Pieni verotus houkuttelee suuria rahamääriä, mikä kasvattaa veropohjaa. Se voi tuottaa hyvinä aikoina mukavasti, mutta kun Kreikan talous romahti, Kyproksen pankit kärsivät Kreikan lainojen anteeksiannosta. Samalla puhkesi kotoinenkin kupla, vaikka se oli Kreikkaa pienempi. Kyproksen talous oli kasvanut hitaammin ja tasaisemmin kuin Kreikan, mikä kertoi terveemmästä taloudesta. Jos Kreikka ei olisi kaatunut, Kyproksella menisi melko hyvin: Kypros joutui Hirvosen mukaan kansainvälisen pankkikriisin uhriksi.

– Kypros tuli myös EU:hun puhtailla papereilla vuonna 2004 ihan toisin kuin Kreikka, Hirvonen muistuttaa.

Viedäänkö rahat pankeista?

Nyt nähdäänkin, karkaavatko rahat Kyproksen pankeista. Uusi jännäyksen kohde on, siirtyykö epäluottamus Espanjan ja Italian pankkeihin. Kyproksen pankit ilmeisesti jäädyttivät tilit niin, että ne saivat pakkoveron niistä rahoista, jotka olivat tileillä verosta päätettäessä.

Hirvonen arvioi, että tuskin kaikki rahat tileiltä kaikkoavat. Suuria tallettajia ei vero kaada ja heillä on yleensä muutakin varallisuutta. Mutta pienen säätön rokottaminen voi tuntua epäoikeudenmukaiselta.

Nobel-palkittu kyproslainen taloustieteilijä Christopher Pissarides moitti “tukanleikkuuta” tuoreeltaan.

– Ei ole oikeudenmukaista, että meitä pakotetaan maksamaan menneistä virheistä tällä tavalla, Pissarides valitti, mutta huomautti samalla, että jos parlamentti ei hyväksy leikkausta, siitä seuraa suuria konkursseja ja useimmat pientallettajat menettävät suljettavista pankeista kaiken.

Kyproksen valtiovarainministeri vastusti talletusten rokotusta ja yhteisöveron nostoa viimeiseen asti.

Leviääkö epäluottamus laajemmalle?

– Tämä on tärkeä harjoitus: jos apupaketin hoito menee pieleen, siitä tulisi huono malli Espanjalle ja Italialle. Espanjan pankit ovat heikossa kunnossa ja Italia on heikko poliittisesti, Hirvonen toteaa.

Pankkiselvitysten hän uskoo tuovan julki vastaavia skandaaleja kuin Sveitsin ja Liechtensteinin pankkisalaisuuden avaaminen Saksalle, joka löysi kätköistä saksalaisten yritysten ja yksityisten henkilöiden pimeää rahaa piilossa Saksan verottajalta.

– Tilien selvitys puhdistaa ilmaa, Hirvonen toteaa.

Soini: Välikysymys tulee, ellei tiedoksiantoa tipu!

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini takaa perussuomalaisten tekevän Kyproksen tukipaketista välikysymyksen, ellei hallitus anna aiheesta tiedoksiantoa.

Hallitus aikoo käsitellä Kyproksen avustamisen poikkeuksellisesti pelkästään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa, vaikka aiemmat apupaketit ovat aina kulkeneet suuren salin kautta ja sitä perussuomalaiset toivoivat nytkin.

– Perussuomalaiset tekevät välikysymyksen varmasti jokaisesta tukipaketista, joka rikkoo EU:n sääntöjä, ellei hallitus anna asiasta tiedoksiantoa, Soini linjaa. Välikysymyksen ajankohdasta puolue ilmoittaa myöhemmin.

Soinin mukaan hallituksella ei olisi ollut mitään estettä tiedoksiantomenettelylle, joka olisi kevyempi vaiva. Sen päätteeksi äänestetään hallituksen luottamuksesta ja äänestys kertoisi jokaisen kansanedustajan kannan riippumatta siitä, onko hän suuren valiokunnan jäsen.

Pelkän selonteon kohdalla ei äänestetä hallituksen luottamuksesta. Paketin käsittely vain suuressa valiokunnassa olisi Soinin mukaan epäreilua kansanedustajia kohtaan: hallituksen esitys tulisi pikavauhtia, eivätkä edustajat ehtisi perehtyä niihin kunnolla ja kaiken huipuksi käsittely on salainen, jolloin edustajat eivät saa puhua asiasta kansalle.

– Välikysymyksessä asiasta äänestetään ja sepä onkin hallitukselle kiusallinen. Silloin me kerromme nämä asiat kansalle ja siihen kirjoitetaan ponsi, johon edustajat sitoutuvat: oletko puolesta vai vastaan. Et pääse pakoon sillä perusteella, että et ole valiokunnan jäsen, Soini kertoo.

Minkä mallin tämä antaa Suomelle?

Soini perää Kyproksen tukemisen moraalista pohjaa. Tuesta päätettiin ennen kuin mitään tutkimuksia Kyproksen rahaliikenteestä ja sijoituksista ja niihin ehkä liittyvästä rahanpesusta on tehty. Kypros on imuroinut poikkeuksellisen paljon talletuksia ylikoron avulla Venäjältä ja Isosta-Britanniasta apunaan avuliaat suunnittelijat, joita Kypros on itse mainostanut.

– Se ei voi olla terveellä pohjalla, kun pelastuspakettikin on 100 prosenttia kansantaloudesta. Se on veroparatiisi, ei siitä mihinkään pääse.

Entä kun sitä sittenkin tuetaan?

– Se aiheuttaa moraalikadon Suomessa ja muissa nettomaksajamaissa! Miksi minä maksaisin veroja ja pistäisin ne tukipakettien kautta oligarkeille ja rahamiehille, kun he eivät niissä  maissa itse kerää veroja?

– Ja tämä vielä samaan aikaan, kun meillä on itsellämme harmaata taloutta ja siinä tällaisia ikäviä esimerkkejä aina harmaan talouden työryhmän ministeriä myöten, Soini viittaa vihergaten ryvettämään kehitysministeri Heidi Hautalaan.

Soini muistuttaa, kuinka Lissabonin sopimukset kieltävät Kyproksen apupaketin kaltaiset toimet: 125. pykälä kieltää jäsenmaita hoitamasta velkoja yhteisvastuullisesti ja 123. kieltää EKP:ta vastaamasta toisten velkasitoumuksista. Hän ei epäilekään, etteikö Kypros saisi EU:n vaatimia lakeja voimaan. Eri asia on, noudattaako se niitä.

Entä pelkääkö hän Urpilaisen varoittamaa dominoefektiä, jos tukipaketti kaatuu?

– Aina on vaihtoehtoja. Ennen pitkää pitää tehdä ratkaisuja, jotka sattuvat. Kuten Islantikin teki: he eivät maksaneet sijoittajille. Se on freedom to save -periaate: vapaus pelastaa itsensä.

(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 4/2013-lehdessä)