Lehtikuva Martti Kainulainen
Kypros myy kultaansa 400 miljoonan euron edestä kansainvälisen pelastusohjelman takeeksi. Asiasta kertoo Financial Times.
Tämä on ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun valtio on turvannut kultavarantoonsa ahdinkonsa hetkellä. Financial Timesin mukaan kultaan turvautui viimeksi Etelä-Korea Aasian talouskriisin aikaan 1997-98, jolloin valtio pyysi kansalaisiaan lahjoittamaan kultaa valtiolle kriisin taltuttamiseksi.
Kyproksen ilmoitus heikensi heti kullan arvoa markkinoilla. Financial Timesin haastattelema metallianalyytikko piti Kyproksen tekoa psykolokisena iskuna markkinoille. Kyproslainen analyytikko piti temppua kertaluonteisena, eikä hän uskonut suurempien valtioiden rahastavan kultavarantojaan taloutensa turvaamiseksi.
FT perustaa tietonsa EU-raporttiin, jonka mukaan Kyproksen osuus talouden pelastusohjelmasta kasvaa tarkempien laskelmien jälkeen lähes kaksinkertaiseksi. Pankkien talletuksista täytyy ottaa alkuperäisien 5,8 miljardin sijasta 10,6 miljardia euroa. EU ja IMF myöntävät pelastusohjelmaan aiemmin sovitun 10 miljardia euroa.
Kypros takavarikoi rahat kahdesta suurimmasta pankista Bank Of Cyprus’sta ja Laiki-pankista. Rahat otetaan suurista talletuksista, jotka ylittävät EU:n 100 000 euron talletussuojan.
Suomen valtio pyysi kansalta kultalahjoituksia talvisodan aikana hävittäjäkoneiden ostamiseksi. Sormukset vaihdettiin rautaisiin ja kulta vietiin Tukholmaan, missä se hävisi jäljettömiin.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
