

PS ARKISTO
Kymppitonni viemäriin
Kun haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevaa asetusta alettiin yli kymmenen vuotta sitten puuhata, päätti kurikkalainen maanviljelijä Kari Yli-Nikkola monista muista poiketen, ettei hän aio niskuroida asiaa vastaan ollenkaan. Onhan minulla oma kaivinkone ja lapio, mies tuumaili, kyllä minä aina yhden pienpuhdistamon rakennan. Vaan kävi niin, ettei Yli-Nikkolan tarvitsekaan rakentaa pienpuhdistamoa tontilleen. Ei tarvitse, eikä saa. Sen sijaan häntä vaaditaan liittymään viemäriverkostoon – noin kymppitonnin hinnalla.
– Jo vuosia sitten minulle alettiin lähetellä papereita, joissa ehdotettiin liittymistä viemäriosuuskuntaan. Vuosien saatossa kirjeiden sävy on vähitellen muuttunut yhä vaativammaksi, kunnes nyt tuli ympäristölautakunnasta kirje, että on pakko liittyä, koska tonttini on viemärin toimialueella. Mihinkään ei voi vedota, ei viemärin toimimattomuuteen, ei vähävaraisuuteen, ei mihinkään, Yli- Nikkola kertoo.
”Muutan pois”
Vuonna 1957 syntynyt Yli-Nikkola on asunut Kurikassa käytännössä koko ikänsä ja viljellyt pientä maatilaansa isänsä jälkeen vuodesta 1988 saakka. Tontilla on kolme saostuskaivoa, joista jo melko puhdas käytetty vesi kulkeutuu rajaojaan. Pienpuhdistamon rakentaminen ei olisi tuottanut Yli-Nikkolalle mitään ongelmia, mutta siihen ei myönnetä lupaa, koska tontti sattuu sijaitsemaan viemärin toimialueella.
– Näin kunta kohtelee elinikäistä asukastaan, joka ei ole rötöstellyt eikä linnassa istunut – rangaistusmaksu. Olen ilmoittanut että muutan pois. Minulla ei ole mitään aikomusta maksaa tuollaisesta humpuukista, joka on jatkuvasti tukossa tai vuotaa. Sitten ei saa kunta verojaan sen enempää kuin viemärirahojaankaan, Yli-Nikkola ilmoittaa napakasti.
Viemäristä ei vapauta mikään
Pelkästään Kurikan Tuiskulan kylälläkin on jo parikymmentä taloutta, jotka aiotaan pakottaa liittymään viemäriin. Useimmat toimenpidettä vastustavat ovat anoneet vapautusta jätevesiasetuksen vaatimista puhdistustoimista kokonaisuudessaan. Yli-Nikkola on omaan anomukseensa kirjoittanut suostuvansa rakentamaan minkälaisen puhdistamon tahansa, mutta viemäristä häntä ei vapauta mikään.
– Liittymismaksu on 4 350 euroa, kaivuutyö alveineen noin viisi tonnia, tarkastuskaivo kolmesataa euroa ja tarkastusputki satasen. Osuusmaksu satasen ja siihen päälle vielä kovat vuosimaksut. Maaseudun Tulevaisuudessa taannoin kirjoittivat, kuinka Kurikan kunta on tehnyt asukkailleen merkittävän kädenojennuksen rakennuttaessaan viemäriverkon haja-asutusalueelle ja maksaessaan siitä vielä avustusta. Pitää paikkansa, mutta se on tyhjä käsi joka vaatii rahaa – ja se avustuskin menee kaivinkonemiehelle, sanoo Yli-Nikkola.
Ympäristönsuojelua vai kunnan rahastusta?
Viemäriverkostoon liittymisen ainoa ongelma ei ole sen suolainen hinta, vaan viemäri on aiheuttanut käyttäjilleen muutakin päänsärkyä. Putket ovat vähän väliä tukossa ja silloin tällöin jopa hajoavat.
– Meidän peltotien varrella vuosi yksi putki jätevettä ojaan lumien sulamisesta lähtien. Naapurin koira kävi sitä latkimassa ja tuli siitä kipeäksi, jolloin naapuri laittoi siihen vanerilevyn päälle, ettei se enää pääsisi vuotamaan. 12. päivä tätä kuuta kävivät putken viimein korjaamassa. Tämäkö on ympäristönsuojelua, että kunta vain rahastaa? Yli-Nikkola kysyy.
Kurikan haja-asutusalueelta löytyy sellaisiakin talouksia, jotka ympäristösihteerin suosituksesta rakensivat aikoinaan yhteispuhdistamon. Hekin saivat vapautuksen viemäristä vain vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen viemäriin on liityttävä, vaikka yhteispuhdistamosta on jo kymppitonni aikoinaan maksettu. Moni joutuu myymään metsäänsä tai ottamaan pankista lainaa, että pystyvät maksamaan viemäristään.
Yli-Nikkolalla on vaimo ja neljä lasta, kolme heistä jo pesästä pois lentäneitä ja neljäskin lähtöä tekemässä. Kauhajoella on perikunnan omistama Yli-Nikkolan äidiltä perinnöksi jäänyt talo, jonka hän on suunnitellut lunastavansa itselleen. Kurikan taloa ei myydä, vaan se saa jäädä asumattomaksi.
– Jonnekin tästä pitää kuitenkin lähteä ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Saan ehkä juuri kylvettyä ennen sitä. Vedetkin pitää talosta katkaista – jos siis edes saa katkaista, pohtii Yli-Nikkola tulevaisuudennäkymiä.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jätevesiasetus – Neljän miljardin kupla

Paskalain epäselvyydet ihmetyttivät eduskuntaa – miten CE-merkintöjä on myönnetty?

PS: Jätevesiasetuksen lieventäminen ei riitä, vaan se on kumottava
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää