LEHTIKUVA
Kazakstanin väkivaltaiset mielenosoitukset jatkuvat. Venäläisjohtoiset IVY-maiden erikoisjoukot on jo rahdattu paikalle kukistamaan kansannousua. Kuolleita on eri mediatietojen mukaan kymmeniä ja haavoittuneita yli tuhat.
Mielenosoittajat ovat yöllä pyrkineet sisään hallintorakennuksiin ja poliisiasemille suurkaupunki Almatyssa. Presidentti Kassym-Jomart Tokajevin virka-asunto ja kaupungin pormestarintoimisto ovat säpäleinä, ja mellakkapoliisit pyrkivät pysäyttämään mielenosoittajat ilmeisesti keinolla millä hyvänsä. Almatyn lentokenttä on tiettävästi takaisin hallitusta tukevien joukkojen hallinnassa.
Kansannousussa on kuollut eri tiedotusvälineiden tietojen mukaan kymmeniä mielenosoittajia ja toistakymmentä turvallisuusjoukkojen edustajaa. Loukkaantuneita mielenosoittajia on yli tuhat ja poliiseja nelisen sataa. Luotettavien tietojen saaminen Kazakstanista on tietoliikenneyhteyksien häiriöiden takia tällä hetkellä mahdotonta.
Kollektiivinen turvallisuusjärjestö apuun
Torstaiaamuna kahdeksan aikaan IVY-järjestön edustaja ilmoitti, että Venäjän johtamat Kollektiivisen turvallisuusjärjestön (ODKB) laskuvarjojoukot ovat jo Kazakstanissa. Naapuriapua on pyytänyt Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Kemelevits Tokajev. Apua tarjoavat Venäjän lisäksi Armenia, Kirgisia, Tadzhikistan sekä Valko-Venäjä.
Levottomuudet Kazakstanissa alkoivat polttoaineen hinnankorotuksesta ja levisivät nopeasti laajoiksi ja väkivaltaisiksi levottomuuksiksi maan hallintoa ja puoluekoneistoa vastaan, joka on ollut vallassa vuodesta 1991. Sitä ennen maa oli osa Neuvostoliittoa.
Diplomatian ja politiikan moniottelija Alpo Rusi muistelee Twitterissä, että Kazakstanin monikymmenvuotinen todellinen vahva mies, ex-presidentti Nursultan Nazarbajev sai Suomen Valkoisen Ruusun suurristin vuonna 2009.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Lue lisää
Lue lisää
