Presidentti Mauno Koivisto sai arvokkaan ja kauniin hautajaissaaton. Poliisin arvion mukaan yli 30 000 ihmistä oli kerääntynyt Suurkirkosta Hietaniemen hautausmaalle kulkeneen hautajaissaattueen reitin varrelle.
Kuvia päivän tapahtumista:
Pääministeri Juha Spilä edesmenneen presidentin Mauno Koiviston valtiollisissa hautajaisissa Helsingissä.
Presidentti Mauno Koiviston arkkua tuodaan ulos Tuomiokirkosta ja sen edessä kulkevat Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen (vas.) ja Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg.
Leski, rouva Tellervo Koivisto (oik. kesk.), tytär Assi Koivisto-Allonen ja Heikki Allonen katsovat, kun presidentti Mauno Koiviston arkku nostetaan hautajaissaattueen ruumisautoon.
Koiviston arkkua kuljettava ruumisauto hautajaissaattueessa Unioninkadulla.
Presidentti Mauno Koiviston arkkua kuljettava ruumisauto hautajaissaattueessa valtiollisissa hautajaisissa Unioninkadulla Helsingissä.
Presidentti Mauno Koiviston arkkua kuljettava ruumisauto Unioninkadulla.
Pääministeri Juha Sipilä ja eduskunnan puhemies Maria Lohela seurasivat presidentti Mauno Koiviston hautaanlaskua Hietaniemen hautausmaalla.
Rouva Tellervo Koivisto (kesk.), tytär Assi Koivisto-Allonen ja Heikki Allonen seurasivat hautaanlaskua.
Presidentti Mauno Koiviston haudalle on laskettu kukkaseppeleitä.
Kuvat: Lehtikuva.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
