

Lehman Brothersin toimitila Times Squarella, New Yorkissa. Wikipedia. / David Shankbone
Kymmenen vuotta Lehman Brothersin kaatumisesta – mitä finanssikriisi on meille opettanut?
Päivälleen kymmenen vuotta sitten hdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers ilmoitti konkurssistaan. Moni pitää tuota tapahtumana finanssikriisin alkuräjähdyksenä. Tarkempi tutkinta kuitenkin osoittaa, että Lehmanin kohtalo oli ennemmin oire kuin lähtölaukaus itse kriisiin. Ja jotta vastaavia kriisejä pystyttäisiin estämään, meidän tulee osata tunnistaa kriisiin johtaneet tekijät. Tätä työtä on tehty paljon. Mitä finanssikriisi opetti meille? Vai opettiko se mitään? Tutkijaprofessori Tuomas Malinen ja Financial Timesin toimittaja Gillian Tett pohtivat asiaa.
Finanssikriisiin liittyviä tutkimuspapereita on hyllykilometreittäin. Yhdysvaltain asuntolainojen pilkkominen ja paketoiminen kokonaan uudenlaisiksi finanssipiirien kaupankäyntikohteeksi (CDO:t, engl: Collaterized Debt Obligation) on todettu olleen itse kriisin polttoainetta, ruutia. Ruuti sai tynnyrinsä, sytytyslankansa ja tulitikkunsa valvovilta viranomaisilta, hallitukselta ja riskejä arvioivilta luottoluokittajilta.
Helsingin yliopiston tutkijaprofessori Tuomas Malinen (linkki kirjoitukseen) ja arvostetun talouslehti Financial Timesin Yhdysvaltojen osaston vanhempi toimittaja Gillian Tett (linkki kirjoitukseen) vastaavat kysymykseen: “Olemmeko me nyt turvassa?”
Kolkko vastaus on, että emme ole. Joissain asioissa olemme edistyneet, mutta olemme joutuneet ottamaan myös takapakkia.
Myrkkycocktailin raaka-aineet: ahneus, luottamus ja unelma
CDO:ita ei luonnollisestikaan luotu varta vasten aiheuttaamaan valtavaa hämminkiä ja sekasortoa maailman taloudelle. Alkuperäinen tarkoitus oli hajauttaa asuntoluottoihin liittyviä riskejä. Tietty määrä asuntolainoja niputettiin, pilkottiin ja koottiin uudelleen.
Ennen CDO-aikakautta yhden tai kahden asuntolainan jäätyä hoitamattomiksi, tuli koko luottotappio kerralla asuntolainan myöntäjälle. CDO:issa yksi asuntolaina oli pilkottu useampaan pakettiin, joten yhden tai kahden asuntolainan hapantuminen ei pitänyt vaarantaa koko CDO-pakettia, vaikka tuotto hieman jäikin jälkeen.
Pankit olivat pian CDO-paketoineet tavanomaisen, vähäriskisen asuntolaina-asiakaskunnan. Kun CDO-pakettien kysyntä kasvoi pienemmän riskin vuoksi, niitä haluttiin ostaa lisää. Kysyntä houkutteli pankit haalimaan asiakkaita myös vähävaraisemmasta kansanosasta. Yhdysvaltain hallitus halusi vähävaraisillekin antaa palan “amerikkalaista unelmaa”, eli mahdollisuuden asua viihtyisässä talossa.
Luottoluokittajat eivät osanneet tai halunneet arvioida riskejä oikein. Tuomas Malinen kertoo kirjoituksessaan, että yrityslainojen kohdalla luottoriskit pystyttiin haarukoimaan tarkkaan yrityksen aiemmasta kirjanpidosta ja finanssimaailmaa kiinnostavista keskeisistä tunnusluvuista, kuten voittojen määrästä ja liikevaihdon kasvusta. Asuntolainoissa vastaava tietokanta uupui. Luokittajat löivät priima-leiman herkästi ja kritiikittömästi heikkolaatuisimmillekin CDO:ille.
Pankkiirit eivät halunneet ahneuksissaan myydä “eioota” CDO-ostajille, vaan kaivoivat väen vängällä uusia asiakkaita. Se tuotti rahaa. Luottoluokittajat ja finanssipiirit luottivat CDO:n erinomaisuuteen jopa siinä määrin, että sijoittajapiireissä varsin konservatiiviset eläkerahastotkin ostivat niitä.
Pankkilainoja myönnettiin ihmisille, joilla ei ollut lainkaan varallisuutta, etukäteissäästöjä eikä edes tuloja. Helppo lainansaanti nosti asuntojen hintoja. CDO:iden sisään tunki silkkoa, jota myytiin huippuhintaan. Myrkyllinen cocktail oli siten valmis, eikä kriisiltä voitu enää välttyä.
Elettään kuin viimeistä päivää, ja lopulta viimeinen päivä saapuu. CDO-korttitalo romahtaa. 14.9.2008 Lehman Brothers ilmoittaa joutuneensa umpikujaan. Seuraavana päivänä yhtiö ilmoitti hakeutuvansa yrityssaneeraukseen.
Shokkiaalto leviää ympäri maailman.
Velkaa ja varjopankkeja
Finanssikriisi järisytti maailmaa. Yhdysvalloissa pankit pääomitettiin uudelleen ja sääntelyä kiristettiin. Euroopassa on edetty hitaammin. Vanhalla mantereella on pelastettu pankkeja ja jopa pankkeja pelastaneita valtioita. Monet ekonomistit ovat katsoneet tämän johtaneen hyvin hitaaseen palautumiseen. Yhdysvallat onkin jo edenyt kohti normaalia rahapolitiikkaa, kun taas Euroopassa pyritään elvyttämään yhä hitaaksi jäänyttä talouskasvua.
Tett ja Malinen kirjoittavat, että velkaisuus on vain lisääntynyt sitten finanssikriisin. Se luo varjon uusien isojen talouskriisien ehkäisylle. Pankkien lisääntynyt sääntely on ohjannut finanssiliikennettä valvomattomille alueille. Rahaliikenne on siirtynyt niin kutsuttujen varjopankkien myötä sääntelyelimien ulottumattomiin. Varjopankit toimivat kuten pankit olematta kuitenkaan virallisesti pankkeja.
Varjopankit luotottavat yrityksiä ja erityisesti Kiinassa niiden määrä on saanut jotkut ekonomistit huolestumaan. Toisten ekonomistien mielestä Kiinalla on riittävät lihakset selviytyä kriiseistä. Kiinalaisilla on myös suuri halu tutkia ja oppia historiasta. Se saattaa heidät tunnistamaan kriisin syyt ajoissa ja toimimaan asianmukaisella tavalla.
Kriiseiltä ei välttämättä voi välttyä
Tett muistuttaa kirjoituksessaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n selvityksestä, jossa rahasto on tunnistanut lähes 150 talouskriisiä 1970-2011 välisinä vuosina. Niillä on siten taipumus uusiutua ja tulla eteen yhä uudelleen ja uudelleen.
Voimmeko välttyä uusilta kriiseiltä? Tett on hieman optimistisempi kuin Malinen. Tettin mukaan ongelmaa ei olla korjattu kokonaan. Malisen mukaan keskuspankit ovat jopa lorottaneet bensaa uuteen roihuun. Tett kertoo kanssa, että keskuspankkien löysä rahapolitiikka on johtanut hullunhalpaan velkaantumiseen. Erityisesti sääntelyn ulkopuolella toimivat varjopankit ovat riskinhallinnan kannalta suuri mysteeri.
Molemmat muistuttavat velkamäärien kasvusta. Malinen kirjoittaa, että juuri kepeä rahapolitiikka on ruokkinut velkaantumista.
Euroopassa tilanne on Yhdysvaltoja heikompi. Pankkien pelastaminen hinnalla millä hyvänsä on siirtänyt suuria määriä velkoja pankeilta eurooppalaisille maille. EU haluaisi kuitenkin pienentää ylivelkaisiksi katsomiensa jäsenmaiden velkataakkaa. Pankkien tappiot lisättynä aiempaan velkaan on luonut vyönkiristelyä. Euroopan talouskasvu on jäänyt myös Yhdysvaltojen kasvusta jälkeen.
Jos kriiseiltä ei voida välttyä, niin kriisien hoidossa on erilaisia käsityksiä. Onko eurooppalainen tapa varmasti niistä kaikista paras?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.