LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kustannukset kohoavat – Onko ”koettakaa kestää” ainoa, mitä kansalaisille pystytään tarjoamaan?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruoan hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta.
– Ukrainan sodan seuraukset ovat näkyneet suomalaisten kuluttajien lompakoissa. Jo ennen sähkön ja polttoaineen hinnat olivat nousussa, mutta sodan myötä vaikutus on ollut entistä suurempi. Maataloudessa on taisteltu kasvavien kustannusten kanssa jo pitempään, kansanedustaja Jussi Wihonen avaa nykymenoa.
Inflaatio iskee montaa reittiä
– Inflaatio näkyy erityisesti ruoan hinnassa. Kasvaneet kustannukset ovat vaikuttaneet tuotteen hintaan jo moneen kertaan ennen kuin se päätyy kuluttajan ostoskoriin. Paine hinnankorotuksiin on suuri, kun esimerkiksi polttoainekustannukset kiusaavat niin tuottajia kuin kaupan alaakin, Wihonen toteaa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna noin 10 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskimääräiselle kotitaloudelle 500 euron lisälaskua vuodessa. On annettu arvioita vieläkin suuremmasta hinnannoususta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen arvioi nousun olevan jopa 15-20 prosenttia.
– Jo 500 euron lisälasku on erityisesti pienituloisille varsin merkittävä, ja summa tuntuu varmasti keskituloisissakin talouksissa. Ja kun lisälaskua tulee myös liikkumisesta ja lämmittämisestä, on moni kotitalous tiukan paikan edessä, Wihonen sanoo.
Veronalennukset tyrmätty
Kotitalouksien tukemiseksi on väläytelty muun muassa veronalennuksia, jotka monet ekonomistit ovat tyrmänneet. Perusteluina on esitetty, että myös rikkaat hyötyisivät alennuksista ja valtio menettäisi verotuloina miljoonia, jopa miljardeja euroja. Kuluttajan osa on arvioiden mukaan vain kestää tilanne.
Wihonen toteaa tilanteen olevan vakava, eikä nykymeno hellitä ihan hetkeen.
– Kansalaiset toivovat valtion tukevan heitä vaikeina aikoina, ja toivottavaa olisi, että jonkinlainen ratkaisu ruoan hintakriisiin löytyisi. Jos veronalennuksiin ei pystytä, niin valtion tulisi ainakin tarkastella omia menojaan ja veronkorotustarpeitaan. Vai tuleeko kansalaisten vain kestää tilanne?
Mitä hallitus aikoo tehdä?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo tukea kansalaisia kiihtyvässä inflaatiossa ja millä toimilla se aikoo ja pystyy hillitsemään ruoan hinnan nopeaa kasvua.
Wihonen tiedustelee myös, ovatko veronalennukset, edes väliaikaiset, poissa hallituksen työkalupakista nykyisessä tilanteessa ja miten hallitus aikoo hillitä valtion menoja kasvavien kustannusten myötä.
– Aikooko hallitus välttää veronkorotuksia vallitsevassa tilanteessa? Wihonen kysyy edelleen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ukrainan sota hintakriisi veronalennukset luonnonvarakeskus Antti Kurvinen veronkorotukset Jussi Wihonen polttoaineiden hinta kirjallinen kysymys Ruoan hinta Inflaatio Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruokakriisi, hätätila, maatiloja nurin! – ruoantuottajat vihersiirretään konkurssiin (video)
Hallitus neuvoo kiristämään vyötä ja laskemaan elintasoa – Purra: 18 euroa lisää sosiaaliturvaan ei auta hintojen kanssa kärvisteleviä työssäkäyviä
Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: “Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”
Tavio: Tavallisten suomalaisten palkan ostovoima vähenee nopeammin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla
Sähkön hinta taas tapissa – talvesta voi tulla todella kylmä
PS-Naiset: Kuluttajahintoja laskettava välittömästi – ostovoima syöksyy etenkin harvemmin asutuilla alueilla
Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – “Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.