Kurhelan perhe jälleen otsikoissa: Isää ei tuomittu huostaanottovideon levittämisestä

Kaksoispoikiensa huostaanottoa vastustaneen Kurhelan perheen tarina sai erikoisen käänteen, kun perheen isään syytettiin lastensa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.

Oulun käräjäoikeus antoi viime viikolla päätöksensä asiassa, jota käräjöitiin helmikuussa yksityiselämää koskevan tiedon loukkauksena.

Kyseessä on huostaanottokohu, joka alkoi tammikuussa 2014 oululaisen Jan-Erik Kurhelan taltioitua hänen huostaan otettujen poikiensa noutotilanne. Videolla poliisit kantavat sosiaalityöntekijöiden käskystä kahta pikkupoikaa pois kodistaan, jonne nämä olivat karanneet lastensuojelulaitoksesta.

Syyttäjä vaati sakkorangaistuksia

Video ladattiin Youtubeen 5.1.2014, kun isä toimitti aineiston tuttavalleen, joka ennen julkaisua sumensi videolla näkyvien kasvoja. Videolla on ollut satoja tuhansia katsojia Suomessa ja miljoonia ulkomailla, erityisesti Venäjällä.

Syyttäjän mielestä isä levitti lapsista näiden yksityiselämää loukkaavaa tietoa oikeudettomasti. Hänestä teko oli omiaan aiheuttamaan lapsille vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Hän vaati sakkorangaistuksia isälle ja tämän tuttavalle.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen. Lisäksi oikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen määrätä video poistettavaksi netistä.

Huoltajilla lähtökohtainen oikeus päättää

Kihlakunnansyyttäjä Sari Leppäluodolla oli alun perin huoli siitä, että videota jakamalla paljastuu lasten henkilöllisyys ja eräs arkaluontoinen seikka: lastensuojeluasiakkuus. Leppäluodon mielestä “koko kamaluus on tuotu julkisuuteen ihan kenen tahansa nähtäville.”

Käräjäoikeuden antamassa tuomiossa kuitenkin todetaan, että lapsen huoltajilla on lähtökohtainen oikeus päättää lapsensa asioista. Huostaanotolla ei käräjäoikeuden käsityksen mukaan ole vaikutusta Kurhelan oikeuteen julkaista lapsiaan koskevaa videota.

Oikeus perustelee 14-sivuisen päätöksensä seikkaperäisesti, peilaten perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, jotka turvaavat huoltajan sananvapauden.

– Huoltajalla ei ole lähtökohtaista vaitiolovelvollisuutta omaa lasta koskevista asioista, oikeuden päätöksessä sanotaan.

Julkaisua harkittava tarkoin

Toisaalta huoltajalla on itselläänkin vastuu toimia lakien ja kansainvälisten periaatteiden mukaisesti, lapsen mielipide huomioiden. Siksi lapsen yksityisyyden suoja tulee ottaa huomioon julkaisua harkittaessa.

Oikeuden mukaan video kuvaa erittäin tehokkaasti lasten henkilökohtaisia tuntemuksia. Siksi videon julkaiseminen ulkopuolisen toimesta loukkaisi lasten yksityisyyttä siinä määrin, ettei sen julkaisemista voitaisi pitää sallittuna tärkeänkään asian käsittelemistä varten.

Koska julkaisu kuitenkin tapahtui vanhemman toimesta ja hänen luvallaan, teko ei ollut oikeudeton ja syyte hylättiin.

Suomen Uutisten artikkeli todisteena

Oikeus toteaa videolla esiintyvien tunnistettavuudesta:

– Pelkästään videolta näkyvien tietojen tai kuulohavaintojen perusteella perhettä entuudestaan tuntemattomat henkilöt tuskin olisivat voineet päätellä perheen ja lasten henkilöllisyyttä.

Yhtenä kirjallisena todisteena oikeudessa käytettiin Suomen Uutisten artikkelia perheestä. Se julkaistiin 16.1.2014. Oikeuden mukaan vasta tuossa vaiheessa perheen sukunimi ja asuinpaikka tulivat laajan yleisön tietoon, ja lasten henkilöllisyys kävi ilmi ainakin heidän ikänsä ja kaksosuuden perusteella.

Herätti keskustelua lastensuojelusta

Oikeus piti uskottavana sitä, että videon julkaisijoiden motiivina oli halu herättää keskustelua lastensuojelullisten päätösten täytäntöönpanosta ja käytännön toteuttamisesta. Oikeuden mukaan tavoite toteutui.

– Ottamatta kantaa kenenkään toiminnan asiallisuuteen tilanteessa tai siihen, kuinka täydellisen ja oikean kuvan tilanteesta video antaa, video välineenä joka tapauksessa kuvaa tapahtunutta selvästi tehokkaammin kuin esimerkiksi sanallinen ilmaisu. Sikäli video on toiminut tehokkaasti keskustelun herättäjänä.