lehtikuva Heikki Saukkomaa
Ylen aamu-tv:n mukaan vientiteollisuuden nokkamiehet haluavat hallituksen peruvan jo tehtyjä päätöksiä.
Suomen vientiteollisuuden johtajat vaativat aamu-tv:ssä hallitusta perumaan päätöksiään Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Aamu-tv:ssä vierailleiden johtajien mukaan ensi vuonna voimaan astuva windfall-vero ja vuonna 2015 tulossa oleva rikkidirektiivi syövät Suomen vientikykyä entisestään.
– Osa näihin ongelmiimme johtaneista tekijöistä johtuu valtiovallasta, siitä, että vientiteollisuuden niskaan on sälytetty erilaisia kustannuksia jo nyt, totesi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen Ylen ohjelmassa.
Johtajat kertovat erilaisten verojen ja maksujen tuoneen teollisuudelle satojen miljoonien vuotuiset lisäkustannukset.
– Näitä kustannuksia ei pystytä siirtämään hintoihin. Silloin Suomi menettää vientiä. Tällöin pitäisi purkaa näitä jo tehtyjä päätöksiä. Esimerkiksi nyt on viimeinen hetki perua päätös windfall-veron käyttöönotosta, Jaatinen sanoi.
Hän korosti, että ydin- ja vesivoimalle tuleva windfall-vero siirtyy suoraan vientiteollisuuden maksettavaksi. Veron tuotto-odotus on noin 50 miljoonaa euroa.
Helmikuinen välikysymys hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikasta
Perussuomalaiset olivat aivan samoista asioista huolissaan tehdessään välikysymyksen yhdessä vasenryhmän kanssa. Helmikuussa jätettyä välikysymystä pidettiin silloin monella taholla virheellisesti vain STX:ää ja telakkateollisuutta koskevana.
Todellisuudessa jo kysymyksen otsikko kertoi mistä oli kyse: Hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikka. Emme siis olleet silloinkaan populistisella agendalla liikkeellä vaan aidosta huolesta Suomelle elintärkeän vientiteollisuuden puolesta.
Kysyimme tuolloin muun muassa seuraavaa:
Jatkaako hallitus nykyisellä linjallaan, vaikka hallitusohjelman keskeiset talouspoliittiset tavoitteet karkaavat ja uusimmat tieteelliset tutkimukset asettavat vyönkiristykseen nojaavan talouspolitiikan tehon kyseenalaiseksi?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy talouskasvun edellytysten parantamiseksi?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy vientisektorimme kilpailukyvyn parantamiseksi?
Kykeneekö hallitus asettamaan omistajapolitiikassa ideologian sivuun ja tekemään käytännöllistä sekä isänmaallista omistajapolitiikkaa?
Miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työtä?
Suomi erittäin vakavan tilanteen edessä
Vientiteollisuusjohtajat muistuttivat aamu-tv:ssä, että hallituksen lupaamat verohelpotukset, kuten yhteisöveroalennus, auttavat teollisuutta vasta pitkän ajan kuluessa.
Samalle päivälle osui vielä toinen uutinen asiaan vahvasti liittyen: Suomi menettää noin 42 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli kilpailukyky ei parane.
Olemme siis, jos se ei nyt jo jollekulle ole auennut, erittäin vakavan tilanteen edessä. Tai jo sen keskellä. Kuopan reunalla.
Nyt tarvitaan kaikkia mukaan talkoisiin. Kaikkien pitää kyetä esittämään ratkaisuja, vaihtoehtoja ja esityksiä.
Sen vuoksi olen omalta osaltani keskittynyt ratkaisukeskeiseen tapaan toimia. Olen tuonut esille omia vaihtoehtojani niin puheissani, aloitteissani kuin blogikirjoituksissani. Liittyen työuriin, eläkekeskusteluun, valtion omistajapolitiikkaan ja energiapolitiikkaan.
Ideoita pitää uskaltaa esittää. Ammutaan ne sitten alas jollei niillä ole pohjaa, tärkeää on se ettei vain odoteta ihmeitä tapahtuvaksi. Sitä ihmettä saa kyllä odotella maailman tappiin saakka. Jos vienti ei vedä, ei tarvitse ihmetellä talouden sakkaamista. Suomen viennillä ei ole maailmantalouden kannalta oleellista merkitystä. Mutta meille sillä on aivan ratkaiseva merkitys, ja siksi meidän tulee kantaa siitä syvää huolta. Ja ennen kaikkea tehdä kaikkemme sen toimintaedellytysten turvaamiseksi.
JARI LINDSTRÖM
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
