

Matti Matikainen
Kuntavaalien ehdokaslistat vahvistavat mielipidekyselyjen tulokset – Halla-aho: Perussuomalaiset on palkansaajien ja pienten yrittäjien puolue
Kuntavaaleihin on aikaa enää noin kaksi viikkoa. Perussuomalaiset lähtee vaaleihin hyvistä asemista, sillä perussuomalaiset on puolueista suosituin työväestössä reilusti yli 30 prosentin ja yrittäjissä lähes 30 prosentin kannatuksella. Uusimpien mielipidekyselyjen mukaan perussuomalaiset on tällä hetkellä Suomen suosituin puolue.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho antaa tunnustusta ympäri Suomea kerätyille kuntavaalien ehdokaslistoille ja sanoo tuntevansa niistä ylpeyttä. Ehdokkaita on lähes 6 000.
– Listat vahvistavat sen, minkä tiedämme mielipidekyselyistä ja niiden taustamateriaaleista: me olemme työväen puolue sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Olemme tavallisten, epätäydellisten, työtätekevien suomalaisten ihmisten puolue. Kakuntekijöiden puolue, kuten työmies Matti Putkosella on tapana sanoa. Niiden, jotka kannattelevat hyvinvointivaltiota työllään ja maksamillaan veroilla; jotka eivät vaadi kovin paljon eivätkä pidä kovin suurta meteliä itsestään; joita ei näe kovin usein lehtien kansissa ja joiden mielipidettä ei ole muodikasta kysyä; joiden roolina tässä yhteiskunnassa on maksaa, olla hiljaa ja kuunnella syytöksiä milloin mistäkin. Olemme palkansaajien ja pienten yrittäjien puolue, Halla-aho sanoo.
Demaritkin tietävät: Perussuomalaiset on suurin duunaripuolue
Poliittiset kilpailijat määrittelevät perussuomalaisia mielellään.
– Vasemmistoliitto ja demarit kutsuvat meitä oikeistoksi. Kokoomus kutsuu meitä vasemmistoksi. Osittain tämä on tietenkin kotiyleisölle suunnattua puhetta, jolla kyseiset puolueet pyrkivät estämään kannatuksen vuotamista perussuomalaisille. Demarit tietävät, että me olemme ylivoimaisesti suurin duunaripuolue. Kokoomus tietää, että me olemme menneet sen ohi pk-yrittäjien keskuudessa. Osittain kyse on kuitenkin aidosta hämmennyksestä, koska me katsomme asioita uudella tavalla, Halla-aho sanoo.
Hän jatkaa, että monipuoluejärjestelmässä päätökset ovat kuitenkin aina kompromisseja, puhutaan sitten kuntapolitiikasta tai eduskunnasta ja hallituksesta.
– Kyse on painotetuista kompromisseista. Ne puolueet saavat kompromisseissa enemmän, joilla on enemmän vipuvoimaa. Mitä suurempi puolue me olemme, sitä enemmän keskustelussa ja päätöksissä kuuluvat meidän äänemme ja meidän arvomme.
On tärkeää voittaa kuntavaalit
Halla-aho toteaa, että perussuomalaiset on eduskunnassa niin jo niin suuri puolue, että mielekästä hallitusta ilman perussuomalaisia alkaa olla vaikea rakentaa ilman meitä.
– Muut puolueet alkavat ymmärtää tämän, ja siksi ne pyrkivät varovasti raottamaan yhteistyön ovia meidän suuntaamme. Ne kuitenkin yhä toivovat syvällä sydämessään, että me menisimme odottamalla pois.
– Siksi on tärkeää, että voitamme kuntavaalit. Mitä enemmän voitamme, sitä nopeammin muut puolueet ymmärtävät, että odottaminen on turhaa; että kompromissien lusikka on otettava kauniiseen käteen; ja että jos ei ole valmis luopumaan mistään, saattaa menettää kaiken.
Halla-ahon linjapuhe puoluevaltuuston kokouksessa:
Tiedotustilaisuus:
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuntapolitiikka ehdokkaat duunarit yrittäjät demarit Kuntavaalit Kakuntekijät perussuomalaiset Matti Putkonen hallitus Jussi Halla-aho eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”

Purra: Sanna Marin on tulipunainen pääministeri – ehkä vasemmistolaisempi kuin kukaan koskaan ennen

Halla-aho vappupuheessaan: Kuntavaalit ovat hyvä tilaisuus antaa puolueille välitilinpäätös siitä, mitä ne ovat kahden vuoden aikana tehneet

Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää