Antti Valpas
Oppositioryhmät perustelivat yhteistä välikysymystä varsin yhtenäisin äänenpainoin. Yhteinen tulkinta oli, että hallituksen toimet ovat menneet pahasti solmuun, mikä vaarantaa kuntien toiminnan ja asukkaiden palvelut.
– Hallituksen kuntapolitiikka on ollut sekaisin. Ei tiedetä, mitä ollaan tekemässä. Se on myös päättämätöntä: hallitus ei voi tehdä päätöksiä, perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jari Lindström moitti tiedotustilaisuudessa.
– Ja kun oppositio on tarjonnut yhteistyön kättä, ei se ole kelvannut, vaan se on torjuttu jopa ylimielisellä suhtautumisella parlamentarismiin. Siksi olemme tarttuneet näinkin järeään keinoon. Onkin mielenkiintoista, mitä hallitus vastaa – ja kuka vastaa, Lindström totesi.
Sote-asiat eivät
tarvitse valmistelua
Keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikaisen mukaan sote-asioissakaan ei tarvita enää valmistelua, vaikka hallitus aloittaa nyt vasta sitä. Valmista pitäisi olla jo. Välikysymyksen hän toivoi antavan hallitukselle ajateltavaa.
– Kun hämmästyneinä olemme seuranneet, kuinka hallituksen sisälläkin on esitetty monenlaisia mielipiteitä, toivomme, että välikysymys antaa hallituspuolueille mahdollisuuden selvittää omaa linjaansa ja suomalaiset saisivat tietää hallituksen tavoitteet, Tiilikainen puntaroi.
Pirkko Mattila: yhdessä
olisi jo valmista
Pirkko Mattila (ps.) sanoi, ettei hän soisi hallituksen tuovan hallintovaliokuntaan sote-uudistuksesta lakiesityksen, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa, kun oppositio on tarjonnut parlamentaarista yhteistyötä ja esittänyt selkeitä vaihtoehtoja.
– Sote-mallia mietitään vasta nyt, vaikka yhdessä olisimme voineet tehdä sen paljon aikaisemmin – sillä tiedämme kyllä mitkä kuntien suurimmat menot ovat, hallintovaliokunnan puheenjohtajana toimiva muhokselainen Mattila sanoi.
Suurin osa rahoista menee sosiaali- ja terveysmenoihin. Vuonna 2012 niihin meni 21,4 miljardia euroa, mikä oli 55,3 prosenttia kuntien kustannuksista.
Mustajärvi: Kokoomus ajaa yksityistämistä
Vasenryhmää edustava Markus Mustajärvi ihmetteli, miksi kokoomus ajaa kuntauudistusta jääräpäisesti läpi vastustuksesta huolimatta. Vastaus on hänestä selvä:
– Kun vanhat rakenteet murskataan, se avaa mahdollisuuden yksityistämiselle. Arvostelenkin koko vasemmistoa siitä, ettei tätä nosteta näkyvämmin esiin. Olen varma siitä, että kokoomus ajaa tätä tavoitetta – jopa oman kannatuksensa kustannuksella, Mustajärvi manasi.
Hän moitti myös, kuinka hallitus on jatkanut prosessejaan, vaikka oikeuskansleri on ojentanut sitä useasti mm. siitä, ettei kunnilla ole ollut vaadittuihin päätöksiin riittävästi tietoa. Mustajärvi otti opposition ja etenkin keskustan kuntapolitiikasta kunniaa myös omalle taustaryhmälleen saaden yleisön naurahtamaan.
– Keskustan kotikunta-maakuntamalli muistuttaa itse asiassa paljon SKDL:n vuoden 1983 ohjelmaa. Toivon, ettei keskustaa tämän takia kovin leimattaisi. Kunta- ja sote-asioissa meillä on ollut perinteisesti paljon yhteistä, hän kehui.
Oppositio lupasi:
Ei pakkoliitoksia
Oppostitio lupasi yhden asian: he eivät liitä kuntia pakolla yhteen. Mitä vaalien jälkeen tapahtuu – jatkuuko yhteistoiminta sitten? Tiilikainen sanoi keskustan oppineen, että katsotaan ensin ne vaalit. Niiden jälkeen puolue on valmis yhteistoimintaan kaikkien ryhmien kanssa. Myös Lindström kehotti katsomaan ensin vaalien tuloksen.
– Mutta olemme valmiit tekemään yhteistyötä jatkossakin. Olisi outoa, jos olisimme vaalien jälkeen näin suuressa asiassa taas eri mieltä, Lindström aprikoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
