LEHTIKUVA Jussi Nukari
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tunnustaa vihdoin yhä ilmeisenpänä pidetyn seikan, jota on oppositiossa ounasteltu jo pidempään. Kehyskuntiin kaavaillut pakkoliitokset eivät ehdi voimaan tällä vaalikaudella. Virkkunen sanoi asian julki Ylen A-studiossa maanantaina.
Pakkoliitokset mahdollistava lakiluonnos lähtee kuntiin lausunnolle tällä viikolla.
– En usko, että tämä hallitus ehtisi käyttää tätä lainsäädäntöä, sen mahdollisuuksia. Kunnilla on koko tämä vuosi aikaa tehdä omia selvityksiä ja päätöksiään, ja sitten ensi vuonna on sitten aika arvioida se, kuinka pitkälle niitten avulla on päästy, Virkkunen sanoi Ylen haastattelussa.
Jos hallituksen suunnitelma kuntarakennelain muuttamisesta toteutuu, valtioneuvosto saa oikeuden liittää suurimpia kaupunkeja ja niiden kehyskuntia toisiinsa vastoin valtuustojen kantaa kymmenellä kaupunkiseudulla ja yhteensä 25 kunnassa.
10 keskuskaupunkia, 25 liitoskuntaa
Alueiden keskuskaupungit ovat Oulu, Vaasa, Pori, Turku, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Lahti, Kuopio ja Joensuu. Suurimmat pähkinät ovat Tampere ja Turku, joissa myös vastustus on kovinta. Turussa myös hallituksen sote-suunnitelman isä Petteri Orpo (kok.) vastustaa pakkoliitoksia, Tampereellakin mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari (kok.).
Pakkoliitosten vastustajia hiertää perustuslain vastaiseksi huomattu “demokratialukko”, jonka SDP sanoo vaatineensa pakkoliitosten ehdoksi. Sen mukaan valtioneuvosto voi päättää pakkoliitoksesta valtuustojen kannan vastaisesti, jos alueen asukkaiden enemmistö kannattaa liitosta seudullisessa kansanäänestyksessä.
“Saddamin malli” sortaisi pieniä
Perustuslakia koettelee äänestystapa, jossa suuri keskuskunta jyräisi pienten reunakuntien äänestäjien tahdon pelkällä äänestäjien suurella määrällä, kun niin Tampereella kuin Turussakin keskuskaupungissa asuu yli puolet koko liitosalueen asukkaista, puhumattakaan Kuopiosta, joka voisi äänestää pelkän Siilinjärven, pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) syntymäkunnan liittymisestä keskuskaupungin osaksi.
Professori Kaarlo Tuori on verrannut seudullista kansanäänestystä Kuwaitin miehitykseen vuonna 1990: Saddam Hussein olisi voinut tehdä sen niinkin, että Irakin ja Kuwaitin kansat olisivat äänestäneet, pitäisikö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakilaisten äänillä liitos olisi syntynyt mutkattomasti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
