LEHTIKUVA Jussi Nukari
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tunnustaa vihdoin yhä ilmeisenpänä pidetyn seikan, jota on oppositiossa ounasteltu jo pidempään. Kehyskuntiin kaavaillut pakkoliitokset eivät ehdi voimaan tällä vaalikaudella. Virkkunen sanoi asian julki Ylen A-studiossa maanantaina.
Pakkoliitokset mahdollistava lakiluonnos lähtee kuntiin lausunnolle tällä viikolla.
– En usko, että tämä hallitus ehtisi käyttää tätä lainsäädäntöä, sen mahdollisuuksia. Kunnilla on koko tämä vuosi aikaa tehdä omia selvityksiä ja päätöksiään, ja sitten ensi vuonna on sitten aika arvioida se, kuinka pitkälle niitten avulla on päästy, Virkkunen sanoi Ylen haastattelussa.
Jos hallituksen suunnitelma kuntarakennelain muuttamisesta toteutuu, valtioneuvosto saa oikeuden liittää suurimpia kaupunkeja ja niiden kehyskuntia toisiinsa vastoin valtuustojen kantaa kymmenellä kaupunkiseudulla ja yhteensä 25 kunnassa.
10 keskuskaupunkia, 25 liitoskuntaa
Alueiden keskuskaupungit ovat Oulu, Vaasa, Pori, Turku, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Lahti, Kuopio ja Joensuu. Suurimmat pähkinät ovat Tampere ja Turku, joissa myös vastustus on kovinta. Turussa myös hallituksen sote-suunnitelman isä Petteri Orpo (kok.) vastustaa pakkoliitoksia, Tampereellakin mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari (kok.).
Pakkoliitosten vastustajia hiertää perustuslain vastaiseksi huomattu “demokratialukko”, jonka SDP sanoo vaatineensa pakkoliitosten ehdoksi. Sen mukaan valtioneuvosto voi päättää pakkoliitoksesta valtuustojen kannan vastaisesti, jos alueen asukkaiden enemmistö kannattaa liitosta seudullisessa kansanäänestyksessä.
“Saddamin malli” sortaisi pieniä
Perustuslakia koettelee äänestystapa, jossa suuri keskuskunta jyräisi pienten reunakuntien äänestäjien tahdon pelkällä äänestäjien suurella määrällä, kun niin Tampereella kuin Turussakin keskuskaupungissa asuu yli puolet koko liitosalueen asukkaista, puhumattakaan Kuopiosta, joka voisi äänestää pelkän Siilinjärven, pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) syntymäkunnan liittymisestä keskuskaupungin osaksi.
Professori Kaarlo Tuori on verrannut seudullista kansanäänestystä Kuwaitin miehitykseen vuonna 1990: Saddam Hussein olisi voinut tehdä sen niinkin, että Irakin ja Kuwaitin kansat olisivat äänestäneet, pitäisikö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakilaisten äänillä liitos olisi syntynyt mutkattomasti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
