

LEHTIKUVA
Kuntaliitto: Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä
Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne. Kotimaista kieltä puhuvien ihmisten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Vieraskielisen väestön määrä nelinkertaistui vuosina 2000-2019 ja on nyt yli 400 000 henkeä. Näistä yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana 73,6 % koko maan väestönlisäyksestä tuli vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille, kirjoittaa Kuntaliitto tiedotteessaan.
Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta ennustelee, että sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vain vahvistuvat tulevaisuudessa.
– Pääkaupunkiseudulla asuu jo nyt noin 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita vuonna 2019, yhteysjohtaja José Valanta toteaa.
Vuonna 2040 vieraskielisiä lähes miljoona
Kuntaliiton teettämässä selvityksessä tarkasteltiin koko maan sekä erityisesti suurimpien kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitystä vuosina 2000–2019 sekä väestön ennakoitua kehitystä vuoteen 2040 saakka. Vastaavaa vieraskielisten väestöennustetta ei ole aiemmin tehty kuin yksittäisten kaupunkien osalta.
Vieraskielisen väestön tulevaa kehitystä verrataan kahden eri skenaarion, perusuran ja kasvu-uran, avulla. Perusuran skenaariossa lähdetään siitä, että vieraskielisten maahanmuutto pysyy samalla tasolla kuin vuosien 2010–2018 välisenä aikana. Kasvu-uran skenaariossa maahanmuutto kasvaa vuosittain 25 000 henkilöllä aina vuoteen 2040 asti.
Vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli 146,2 prosentilla. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 siis 876 000 – 975 000 vieraskielistä asukasta.
Kasvua selittävät molemmissa skenaarioissa maahanmuutto ulkomailta sekä vieraskielisten nuori ikärakenne, minkä vuoksi kuolleisuuden vaikutus luonnolliseen väestönlisäykseen on vähäinen.
Pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa vieraskielistä vuonna 2040
Molempien skenaarioiden mukaan noin neljä viidestä vieraskielisestä asuu C23-kaupungeissa vuonna 2040. Vieraskielisten määrä kasvaa kaikissa C23-kaupungeissa, joihin sisältyvät kaikki Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä Kokkola ja Kajaani.
Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla olisi tuolloin lähes puoli miljoonaa vieraskielistä.
– Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kasvua selittää myös vieraskielisten maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu voimakkaasti ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle sekä toissijaisesti Turkuun ja Tampereelle, kertoo selvityksen vastuuhenkilö, MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
Vieraskielisen väestön kasvu muuttaa Suomen väestörakennetta
Vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.
– Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014, jonka jälkeen koko maan väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon. Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän samana vuonna, kertoo Aro.
Maahanmuutto ei välttämättä tuo mukanaan vaurautta. Vuonna 2017 kaikkien Suomen sisällä muuttajien keskimääräiset tulot olivat 20 561 euroa ja maahanmuuttajien (siirtolaisten) 8 988 euroa. Koko maan kaikkien työllisten keskimääräiset tulot olivat 30 987 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- José Valanta kaupungistuminen väestörakenne väestöennuste vieraskieliset ulkomaalaiset väestönkasvu Muuttoliike Pääkaupunkiseutu kuntaliitto Helsinki maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset eivät yllättyneet Kelan tilastoista: ”Tämä osoittaa, miten haittamaahanmuuton todelliset kustannukset syntyvät”

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin

Suomalaisten turvallisuus on perussuomalaisille tärkein asia: “Kehitysapumenot, maahanmuuton kustannukset sekä poliittisten järjestöjen tuet ovat menoja, joista pitää näissä olosuhteissa leikata”

Perussuomalaisten Purra, Halla-aho ja Peltokangas: Piikki on auki – ”Hallitus ei luovu hankkeistaan eikä maailmanparantamisesta edes kriisioloissa”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Maahanmuuton kulut jopa 3,2 miljardia vuodessa – jo murto-osalla saisi hoitajamitoituksen kuntoon

Lähes 1,4 miljoonaa euroa miinusta per keskimääräinen Somaliasta saapunut maahanmuuttaja – Purra: Hallituspuolueet eivät käsitä, mistä maahanmuuton kustannukset koostuvat

Raiskausten määrä noussut huomattavasti, epäiltynä yhä useammin ulkomaalainen tekijä – Halla-aho: Merkittävä osa jäisi tapahtumatta ilman tällaista maahanmuuttoa

Ruotsin nuoriso muuttuu – lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää