Kunniavelan maksamisella on jo kiire – Elomaa: Sotiemme veteraanit ansaitsevat parempaa

Itsenäisyyspäivän lähestyessä on perussuomalaisten kansanedustaja Ritva “Kike” Elomaa pannut tyytyväisenä merkille, että itsenäisyyden arvostus on kohonnut näinä epävakaina aikoina. On alettu miettiä vaikeuksista selviämistä kansakuntana samaan tapaan kuin Suomen sotien aikakautena. Mutta missä kantimissa on kovilla uhrauksilla maamme itsenäisyyden mahdollistaneiden ihmisten arvostuksen tila?

Vuosi vuoden jälkeen on Suomen sotien veteraanien, sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskien asema puhuttanut päättäjiä. Silti perusteelliset parannukset heidän hoivaansa ja turvaansa loistavat edelleen poissaolollaan. Toki vuosien saatossa on joitakin parannuksia toteutettu, mutta siitä huolimatta merkittäviä puutteita on yhä runsain määrin. Lisäksi avun tarve korostuu veteraanien vanhetessa, onhan heidän keski-ikänsä jo peräti 97 vuotta.

– Yli satavuotiaitakin mahtuu tähän kunniakansalaisten joukkoon. Veteraaneja on keskuudessamme lähes 3 500. Heistä noin 600 on sotainvalideja. Veteraanien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä on noin 10 000. Myös sotaorpoja ja sotilaspoikia on muistettava palveluja kehitettäessä, kertoo Kike Elomaa.

Kunniavelka on maksettava

Kansanedustaja Elomaa on vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunta on näille Suomen itsenäisyyden ja hyvinvoinnin mahdollistaneille henkilöille velkaa vähintäänkin asialliset hoivapalvelut ja riittävän toimeentuloturvan. Se on vähintä, mitä päättäjät voivat heidän hyväkseen tehdä. Ikääntymisen myötä avuntarvitsijoiden joukko on pienentynyt tuntuvasti, mikä osaltaan pudottaa tarvittavien toimenpiteiden hintalappua. Elomaa listaa muutamia toteuttamiskelpoisia toimia kunniavelan maksamiseen:

– Yleisen hintatason kohoaminen on ollut viime kuukausina vauhdikasta. Tämän seurauksena rintamalisää pitää korottaa reilusti. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen tulisi kohdentaa lisää resursseja siten, että kuntoutukseen pääsy olisi mahdollista ilman haitta-asteprosenttien asettamia rajoituksia.

– Rintamaveteraanien leskille pitäisi mahdollistaa kuntoutukseen pääsy rahoitusta lisäämällä. Sotilasvammalain mukaisen laitoksessa annetun huollon tulisi olla mahdollista kaikkialla Suomessa, Elomaa vaatii.

Veteraanijärjestöjen toiminta turvattava

Tätä hoitoa tarjoavien hoitolaitosten määrä on pudonnut tuntuvasti, ja mahdollisuus päästä Valtionkonttorin maksusitoumuksella annettavaan laitoshuoltoon ei toteudu edes joka maakunnassa. Lähes satavuotiaita ihmisiä ei sovi passittaa satojen kilometrien päähän heille kuuluvaan hoitoon saati patistaa muuttamaan palveluiden äärelle vieraaseen pitäjään.

– Myös veteraanijärjestöjen toiminta tulee turvata, sillä ne palvelevat asiantuntemuksella ja vuosikymmenten kokemuksella aikanaan sodassa ponnistelleita suomalaisia. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on vähentänyt viime vuosina veteraanijärjestöjen rahoitusta. Tämä nakertaa osaltaan mahdollisuuksia tehdä arvokasta työtä veteraanien hyväksi. Tehdyt leikkaukset on vähintäänkin peruttava, Elomaa toivoo.

Auttamisen kanssa ei voi enää vitkastella

Ensisijaisen tavoitteen tulee olla kaikista elossa olevista veteraaneista huolehtiminen. Myös heidän perintönsä vaaliminen on tärkeää, jotta tieto Suomen historian kannalta mullistavista tapahtumista siirtyy tuleville sukupolville. Tähän liittyen Tammenlehvän Perinneliiton rahoitus on turvattava jatkossa.

– Koska veteraanien keski-ikä on jo peräti 97 vuotta, on päivänselvää, ettei auttamisessa voi vitkastella enää yhtään. Odotan näin itsenäisyyspäivän alla, että hallitukselta löytyy aitoa halua auttaa itsenäisyytemme pelastaneita kunniakansalaisia. Nähtäväksi jää, tarjoaako hallitus auttavaa kättä vai ei, Elomaa pohtii.