Osallistujia Taiteiden puolesta -marssissa Taiteiden yönä Helsingissä 15. elokuuta 2024. / LEHTIKUVA
Kulttuurialan lobbarit älähtivät taiteen ja kulttuurin sopeutuksista – tottuneet miljardiluokan avustuksiin
Kulttuurin ja taidealan edunsaajat eivät ole tyytyväisiä esitettyihin sopeutuksiin alan rahoituksesta. Eduskuntavaalien alla valmistunut tutkimus kuitenkin osoittaa, että valtaosa suomalaisista hyväksyy julkisen talouden tasapainottamisen myös priorisoiduilla menoleikkauksilla.
Politiikan syksy on käynnistynyt, ja Suomen hallitus on parhaillaan koolla budjettiriihessä neuvottelemassa ensi vuoden valtiontalouden suuntaviivoja.
Vuonna 2025 valtiontaloutta on tarkoitus sopeuttaa yli 3 miljardilla eurolla, kun otetaan huomioon hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä sovitut lisäsäästöt. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää myös leikkauksia ja veronkorotuksia välttämättöminä, jotta julkisen talouden velkasuhteen kasvu saadaan pysähtymään vaalikauden loppuun mennessä.
Ylimitoitettu reaktio
Sopeutuksia on tulossa myös taiteeseen ja kulttuuriin. Jo hallituksen kevään kehysriihessä päätettiin 50 miljoonan euron lisäsäästöistä, jotka kohdistuvat opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM).
Kulttuurialojen lobbarit ja toimijat ovat budjettiriihen alla ilmaisseet huolensa sopeutuksista. Esimerkiksi kulttuuri- ja taidealojen kattojärjestö Kultan pääsihteeri Rosa Meriläisen mukaan seuraukset olisivat sangen dramaattisia, koska sopeutukset tulisivat muun muassa vaarantamaan festivaaleja, elokuvateattereita sekä orkesteritoimintaa. Lisäksi vähävaraisten mahdollisuudet kulttuurielämyksiin tulisivat Meriläisen mukaan vaikeutumaan.
Meriläinen ja eräät muut julkisia avustuksia saavien järjestöjen edustajat ilmaisivat alkuviikosta pitävänsä esitettyjä leikkauksia ylimitoitettuina ja jopa ”lamaannuttavina”.
Useat ministeriöt rahoittavat kulttuuria
Kulttuuriväen vahva vastareaktio on odotettu, mutta sitä voidaan myös pitää ylimitoitettuna. Tähän saakka kulttuuri- ja taideala on saanut tottua anteliaisiin miljardiluokan avustuksiin. Nyt vaikeassa taloustilanteessa myös kulttuurista joudutaan nipistämään.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuoden 2019 arvion mukaan valtio rahoittaa kulttuuria ja taidetta jopa noin 1,3 miljardilla eurolla. Suurimmat rahoittajat olivat opetus- ja kulttuuriministeriö (785 miljoonaa euroa) sekä liikenne- ja viestintäministeriö (376 miljoonaa).
Kulttuurialan lobbarien mukaan valtiontuki on tehokkaasti kohdistettua rahaa. Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Musiikintekijöiden yhteinen edunvalvontapäällikkö, ex-kansanedustaja Iiris Suomela jopa hehkuttaa, että tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella kulttuuriala saa aikaan 14 miljardin euron ”tuotoksen”. Väitteeseen on syytä suhtautua varauksella, sillä vaikka kulttuuriala työllistää ja tuottaa myös veroeuroja yhteiseen kassaan, monet kulttuurintekijät menestyvät alalla myös ilman julkisia tukia.
Kansan enemmistön tuki sopeutuksille
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa valtaosa suomalaisista kuitenkin näyttää hyväksyvän julkisen talouden tasapainottamisen myös menoleikkauksilla.
Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla valmistuneen Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset ovat pakkotilanteessa valmiita leikkauksiin. Kansalaiset toivovat, että päättäjät priorisoisivat tarkkaan, mistä kohteista leikataan enemmän ja mistä vähemmän, mutta enemmistö on valmis ainakin vähäisiin leikkauksiin.
Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista leikkaisi valtion keskushallinnosta, kehitysyhteistyöstä, Yleisradiolta sekä myös taiteesta ja kulttuurista. Sen sijaan enemmistö ei leikkaisi esimerkiksi maanpuolustuksesta, varhaiskasvatuksesta, poliisista ja rajavartiolaitoksesta.
Kultan pääsihteeri Rosa Meriläisen ei pidä sopeutustoimista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- taideala sopeutukset arvo- ja asennetutkimus Elinkeinoelämän valtuuskunta kulttuuriala menoleikkaukset Iiris Suomela veronkorotukset julkiset avustukset Rosa Meriläinen Riikka Purra leikkaukset budjettiriihi Kulttuuri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Kansalaisjärjestöjen rahoitus vapaaehtoismallin suuntaan – ”Toiminta ei voi jatkossa olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa”
Selvityshenkilö perkaamaan järjestöavustuksia – tavoitteena leikata kolmannes
Hallitus siivoaa sosiaalidemokraattien ja keskustan sotkuja – “Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää säästöjä ja sopeuttamista”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää