Olen kiertänyt eurovaalikampanjani tiimoilta useammilla paikkakunnilla ja palaute on ollut runsasta, kannustavaa, kovaa ja hyvää. Yksi aiheista on ollut ELY-keskusten virkavaltaisuus mielettömine määräyksineen ja säädöksineen.
Missään muussa Euroopan maassa ei säädetä niin paljon lakeja kuin meillä. Sotien jälkeen meillä on luotu yli 73 000 säädöstä. Säädöskokoelma-julkaisusarjassa on yhteensä yli 182 000 sivua. Historioitsija Tacitus totesi: ”Mitä turmeltuneempi valtio, sitä enemmän lakeja.” Onko Suomi näiden lukujen valossa Euroopan turmeltunein valtio vai ovatko puoluekoneistomme johtajat kontrolli-intoilijoita? Jätän päätelmän tekemisen lukijoille. Huomioitavaa on se, että vuosien 1945-2002 aikana peräti 88,5 prosenttia hallituksen lakiesityksistä hyväksyttiin Arkadianmäellä ilman äänestystä.
Arkadianmäen kansankynttilät perustelevat asian kuin asian aina EU-direktiivien velvoitteilla. Se on itsensä pettämistä tai laiskuutta tai molempia. Direktiivi on vain tavoitetaso, josta tulee laki vasta kansallisen sovellutuksen kautta. Tämä sovellutusvaihe jää suomalaisessa demokratiassa toteutumatta lähes kaikissa elämää säätelevissä säännöksissä. Veneitä ei saa tervata. Rantakalliolla perattua ahventa ei saa syödä, eikä se kelpaa edes kuopiolaisen Hanna Partasen kalakukon täytteeksi. Puhumattakaan kurkun käyryysdirektiivistä tai leikkipuistotätien leikkiohjekirjasäännöksestä.
Suomalaisen mammuttimaisen säännöstökokoelman ääressä pitäisi kaikkien päättäjien silmät avautua ja selvitä syy, miksi yritykset karkaavat muille maille. Suomalainen yritysinvestoija on vasta saanut lupansa, kun investointipäätöksen tehnyt saksalainen ja puolalainen tehtailija jo selvittelevät krapulaansa ensimmäisen vuoden tilinpäätösjuhlien jälkeen. Nämä ylimääräiset hallinnolliset kustannukset maksavat suomalaisille yrityksille vuositasolla 3-4 miljardia euroa. Jos nämä turhanpäiväiset silmälläpitobyrokratiakulut edes puolitettaisiin, kustannuskilpailukykymme paranisi huomattavasti ilman palkanalennuksia.
Virkavaltaisuuden seurauksena on syntynyt ilmiö, jota kutsutaan ”kultaamiseksi”. Kun kansallinen byrokratia saa tehtäväkseen valmistella EU-direktiivin mukaista kansallista lakia, se ei suinkaan yritä lieventää sitä kansalaisten tai kansallisten intressien mukaan. Päinvastoin, se lisää rajoitteita ja pakotteita omasta päästään. Lakialoite menee läpi eduskunnassa, koska on muka EU-määräys ja pakko hyväksyä.
Kaiken kukkuraksi ELY-keskukset ovat ottaneet valittajien ykkössijan. Kukaan ei valita investoinneista tai rakennushankkeista niin kuin ELY-keskus. Siis valvova viranomainen varmistaa, että kaikki investoinnit ja hankkeet viivästyvät varmuudella. Siksi ELY-keskusten koko henkilökunta on lakkautettava seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi, jotta saadaan maamme talouskasvun jarrumiehet raiteilta pois.
Marko Kulpakko (ps.)
eurovaaliehdokas
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
