LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Kelan viittomakielisten tulkkauspalveluiden kilpailutuksesta.
Kela järjestää kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut tulkkauspalvelulain nojalla. Uuden kilpailutuksen myötä tulleet muutokset uhkaavat tulkkauspalveluiden käyttäjien oikeuksien toteutumista mm. siten, että Kela suunnittelee tulkkiresurssien leikkaamista ja tulkkien matka-ajan poistamista.
“Sopimus ei saa olla sanahelinää”
Vuonna 2016 Suomessa oli 819 viittomakielen tulkkia, viittomakielen tulkkauspalveluiden käyttäjiä oli 3 987. Kela on kilpailutuksen myötä suunnitellut tulkkien määrän vähentämistä n. 500 tulkkiin.
– Suomi ratifioi vammaissopimuksen vuosi sitten. Sen tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden, myös viittomakielisten kuurojen sekä kuurosokeiden, osallistumismahdollisuuksia tasavertaisina kansalaisina. Sopimus ei saa olla pelkkää sanahelinää. Sopimus edellyttää, että vammaisilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheesta alkaen, Kulmala muistuttaa.
– Saamani tiedon mukaan Kela on yksipuolisesti sanellut vammaisten tulkkauspalvelun uudet ehdot tekemättä yhteistyötä asiakasryhmien kanssa. Tämä loukkaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja on myös vastoin vammaissopimuksen tarkoitusta.
Huoli työsuhteen ehdoista
Suomen viittomakielen tulkit ry:n jäsenten keskuudessa on myös syntynyt huoli heidän työsuhteensa ehdoista. Kelan kilpailutusasiakirjojen mukaan sopimusehtoihin tulisi muutoksia, jotka koskevat mm. tulkkauksen peruuntumista ja matka-ajan korvaamista. Kyseiset ehdot koskevat kuitenkin Kelan ja palvelutuottajan välistä sopimusta. Ne eivät tule automaattisesti sovellettavaksi työntekijän työsuhteessa.
– Kysynkin millä tavoin hallitus aikoo turvata, että viittomakieliset tulkkipalvelut säilyvät riittävinä koko maassa, aikooko hallitus muuttaa viittomakielen tulkkien määrää sekä heille työstä maksettavia korvauskäytäntöjä?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Lue lisää
Lue lisää
