Perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen rintamasotilastunnuksen saamisesta vuonna 1926 syntyneille.
Hän kysyy, onko hallitus tietoinen vuonna 1926 syntyneiden veteraanien epätasa-arvoisesta ja syrjivästä kohtelusta ja onko hallitus muuttamassa käytäntöä siten, että he saisivat rintamasotilastunnuksen ja sen myötä heille kuuluvat oikeudet.
– Rintamasotilastunnus on hakemuksesta myönnetty niille miehille, jotka todistettavasti ovat osallistuneet taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa, sen alueella tai ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä. Rintamasotilastunnusta oli mahdollista hakea vuosien 1970-1994 aikana eli yhteensä 25 vuoden ajan. Hakuajan päättymisen jälkeen veteraanietuuksiin oikeuttavia tunnuksia ei ole myönnetty uusille ryhmille, Kulmala sanoo.
Kunniavelka maksettava
Rintamasotilastunnuksia on aikanaan myönnetty monin perustein. Tunnuksien myöntämistä on vaikeuttanut asetuksen epäselvät määritelmät, jotka ovat jättäneet virkamiehille liian paljon tulkinnanvaraa. Tällaisia määritelmiä ovat muun muassa ”osallistunut taisteluun” ja ”sotatoimiyhtymän alueella”.
– Kuka osaa kiistatta määritellä, mikä on ”taistelu” ja ”sotatoimialueet”, rintamalinjathan muuttuivat kesällä 1941 ja 1944 koko ajan. Samalla nuo määritelmät ovat syrjineet nuorinta sodan aikana palvelukseen kutsuttua ikäluokkaa eli vuonna 1926 syntyneitä nuoria miehiä, Kulmala toteaa.
– Olen monissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota rintamasotilastunnuksen myöntämisessä ilmenneisiin yhdenvertaisuusongelmiin. Mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet tulee korjata lainsäädäntöteitse viimeistään nyt, kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Yhteiskunnan tulee maksaa kunniavelkansa kaikille sotaveteraaneille. Ilman heitä emme viettäisi juhlapäiväämme.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
