Perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen rintamasotilastunnuksen saamisesta vuonna 1926 syntyneille.
Hän kysyy, onko hallitus tietoinen vuonna 1926 syntyneiden veteraanien epätasa-arvoisesta ja syrjivästä kohtelusta ja onko hallitus muuttamassa käytäntöä siten, että he saisivat rintamasotilastunnuksen ja sen myötä heille kuuluvat oikeudet.
– Rintamasotilastunnus on hakemuksesta myönnetty niille miehille, jotka todistettavasti ovat osallistuneet taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa, sen alueella tai ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä. Rintamasotilastunnusta oli mahdollista hakea vuosien 1970-1994 aikana eli yhteensä 25 vuoden ajan. Hakuajan päättymisen jälkeen veteraanietuuksiin oikeuttavia tunnuksia ei ole myönnetty uusille ryhmille, Kulmala sanoo.
Kunniavelka maksettava
Rintamasotilastunnuksia on aikanaan myönnetty monin perustein. Tunnuksien myöntämistä on vaikeuttanut asetuksen epäselvät määritelmät, jotka ovat jättäneet virkamiehille liian paljon tulkinnanvaraa. Tällaisia määritelmiä ovat muun muassa ”osallistunut taisteluun” ja ”sotatoimiyhtymän alueella”.
– Kuka osaa kiistatta määritellä, mikä on ”taistelu” ja ”sotatoimialueet”, rintamalinjathan muuttuivat kesällä 1941 ja 1944 koko ajan. Samalla nuo määritelmät ovat syrjineet nuorinta sodan aikana palvelukseen kutsuttua ikäluokkaa eli vuonna 1926 syntyneitä nuoria miehiä, Kulmala toteaa.
– Olen monissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota rintamasotilastunnuksen myöntämisessä ilmenneisiin yhdenvertaisuusongelmiin. Mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet tulee korjata lainsäädäntöteitse viimeistään nyt, kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Yhteiskunnan tulee maksaa kunniavelkansa kaikille sotaveteraaneille. Ilman heitä emme viettäisi juhlapäiväämme.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
