Perussuomalaisten Timo Soini (vas.) ja Reijo Hongisto saapuvat eduskunnan täysistuntoon. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Kuinkas silloin kävikään: Veronkorotusvaatimukset ja yhteisöveroale veivät SDP:n oppositioon
Eduskunta ryhtyi ruotimaan tällä viikolla hallituksen esityksiä budjetin verolaeiksi. Keskustelussa kuultiin tuttuja opposition moitteita hallituksen verolinjasta. Onkin syytä palauttaa mieleen se, minkälaista veropolitiikkaa pahimmat pukarit itse vielä äskettäin ajoivat.
Tiistaina debatissa kuultiin ensiksi näppärää sanailua polttoaineiden valmisteverosta. SDP:n Pia Viitanen hämmästeli, kuinka hallitus voi korottaa polttoaineiden verotusta, se kun on tasavero. Perussuomalaiset kysyivät, pitäisikö sitten ottaa kaikkein köyhimmiltä.
Toimi Kankaanniemi (ps.) muistutti tällöin SDP:n omasta verolinjasta, joka vei puolueen oppositioon.
SDP lupasi nostaa veroja, laski yhteisöveroa
– Tuossa aikaisemmin luin puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) vaalilupauksia ja hän siinä ilmoitti, että kokonaisveroastetta sosiaalidemokraatit haluavat nostaa puoli prosenttiyksikköä. Se oli tietysti iso uutinen ja johti sosialidemokraatit sitten rajuun vaalitappioon. Ja toisena vaalitappion syynä, minun arvioni mukaan, oli tämä yhteisöveron raju alennus, joka koitui siis niille yhtiöille, jotka kaikkein parhainta tulosta tekevät: ne saivat satojen miljoonien vuotuiset veronkevennykset, Kankaanniemi muistutti.
Hän muistutti myös, kuinka demarit lupailivat edellisellä vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa, mutta kävikin päinvastoin. Työttömyys kasvoi sadalla tuhannella.
Reijo Hongisto (ps.) sanoi kuunnelleensa Viitasen syyttelyä perussuomalaisia kohtaan milloin milläkin tekosyyllä. Hän totesi, että kun talouden huono tila on selvinnyt edellisen hallituksen jäljiltä, niin taloutta joutuu paikkaamaan erilaisilla verokertymillä, ja tämä polttoainevero on yksi niistä.
Missä EU, siellä ongelma: jäätelö- vai bensavero?
Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) syytti tilanteesta EU:ta.
– Taas on siellä ongelma, missä EU. Elikkä kun makeisveron ja jäätelöveron korotusta ei voi toteuttaa ja jollain se täytyy paikata, niin mistä otetaan rahat? Leikataanko pienituloisilta vai korotetaanko polttoaineveroa? Joskus täytyy tehdä ikäviäkin ratkaisuja, Mäkelä murehti.
Kankaanniemi muistutti myös, että raakaöljyn hinnan ollessa alhaalla ei polttoainevero tunnu korotuksen jälkeenkään lähellekään niin pahasti kuin edellisen hallituksen aikana, jolloin öljy maksoi paljon enemmän.
Hän muistutti myös, että polttoaineveron määrää voidaan harkita aiemman päätöksen mukaisesti uudelleen, jos raakaöljyn hinta nousee.
Mikä on SDP:n tarkoitus?
Mäkelä ihmetteli, onko SDP:llä muuta työtä kuin nokkia perussuomalaisia.
– Onko teidät äänestetty tänne saliin perussuomalaisia arvostelemaan? En tavoittanut puheestanne mitään muuta substanssia kuin perussuomalaisten nokkimisen, vaalilupausten kaivelemisen ja siihen kannan ottamisen, mitä perussuomalaiset tekevät ja sanovat. Onko tämä sosiaalidemokraattisen politiikan nykyinen sisältö ja substanssi, että haukutaan muita puolueita, Mäkelä kysyi.
Elo: Antaako vasemmisto sisäfileporvarille?
Simon Elo (ps.) kuunteli vasemmistoliiton esittävän arvonlisäveron kevennystä, kun puhuttiin tuloveroasteikkojen muuttamisesta. Elo muistutti tämän tuovan euromääräisesti eniten etua sisäfileporvarille. Ei hän unhoittanut SDP:täkään: puolue lupasi selvin sanoin yhtä rajuja leikkauksia jo ennen vaaleja, mikä on nyt oppositiossa tyystin unohtunut.
– No, katsotaanpa maaliskuulta 2015, mitä SDP sanoi ennen vaaleja: sopeutustarve 4 miljardia, leikkauksia 3 miljardia, myös indekseistä 800 miljoonaa leikkausta. Vaikka edustaja Viitanenkin röyhisteslee rintaa kuin punatulkku leikkauksista, niin näin olette sanoneet ennen vaaleja, Elo syytti.
– Veronkorotuksia 1 miljardin euron verran – ainoana puolueena kaikista sanoitte, että haluatte korottaa veroja. Mitä tämä hallitus on tehnyt? Keventänyt verotusta lähes miljardilla eurolla, Elo vertasi.
– Mikä teidän linjanne on nyt, Elo kysyi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää