Nimimerkillä "SBF" tunnettu kryptomarkkinapaikan perustaja Sam Bankman-Fried. / Wikipedia
Kryptojätti FTX hurmasi, hyvesignaloi, voiteli mediaa ja vasemmistoa miljoonilla, repi korkean ESG-vastuullisuusluokituksen – kunnes korttitalo romahti
FTX-skandaali paisuu. Marraskuun alussa romahtaneesta kryptomarkkinapaikasta ja sen perustaja Sam Bankman-Friedistä paljastuu uutta tietoa. FTX:n perustaja ja entinen toimitusjohtaja oli tehnyt miljoonalahjoituksia useille vasemmistohenkisille medioille. Reason-lehden artikkeli epäilee, että Bankman-Fried oli voidellut mediaa, jotta häntä ja hänen bisneksiään käsiteltäisiin suotuisassa valossa. Jopa teknologiajätteihin skeptisesti suhtautuneet mediat olivat poikkeuksellisesti ihastuneita Bankman-Friediin. Skandaalista huolimatta, väärinkäytöksistä epäiltyä ja miljarditappioista vastaavaa Bankman-Friediä kohdellaan vasemmalle kallellaan olevissa medioissa yhä silkkihansikkain. Neutraalimmat mediat ovat puolestaan käsitelleet skandaalia inhorealistisemmin. On paljastunut, että yhtiön johto oli mm. ostanut itselleen satojen miljoonien dollareiden arvosta luksusasuntoja Bahaman rantatonteilta.
Suurempi yleisö on vasta havahtumassa FTX-skandaalin laajuuteen ja niihin rikkomuksiin, joista entistä kryptomiljardööri Sam Bankman-Friediä epäillään. Hänet tunnetaan yleisesti nimimerkillä “SBF”.
Kryptovaluuttojen markkinapaikka FTX oli kuin klassinen Ponzi-huijaus. Asiakasvarojen kavaltamisen lisäksi perustajan oma kymmenien miljardien arvoinen omaisuus hävisi kuin tuhka tuuleen vain muutamassa päivässä.
Reuters uutisoi tuoreeltaan, että SBF, hänen vanhempansa ja FTX:n johtohenkilöt olivat ostaneet kahden viime vuoden aikana lähes 121 mijoonan dollarin arvosta ylellisiä asuntoja Bahamalta. Lisäksi skandaaliyhtiön asianajajat ilmoittivat tiistaina, että yksi sen osastoista oli käyttänyt 300 miljoonaa dollaria yhtiön varoja asuntojen ja lomakohteiden ostamiseen henkilöstön omaan käyttöön. Suurin osa asunnoista sijaitsi rantakohteissa. Asianajajan mukaan yhtiötä johdettiin kuin “henkilökohtaista valtakuntaa”.
John Ray III, joka toimi 20 vuoden takaisen, taloushistorian merkittävimpiin lukeutuvan Enron-skandaalin käsittelijänä, on nyt selvittelemässä uutta vyyhtiä FTX:n toimitusjohtajana. Jopa hänen mielestään tapaus hakee vertaistaan. Viime viikolla Ray kommentoi, ettei ollut vielä 40-vuotisen uransa aikana nähnyt näin “täydellistä yritysjohdon epäonnistumista”:
“Huomioiden puutteet järjestelmien eheydessä ja ulkomailta käsin tapahtuneen sääntelyn laiminlyömisen, vallan keskittymisen pienen ja kokemattoman, mahdollisiin laiminlyönteihin syyllistyneen porukan käsiin, tilanne on ennennäkemätön.”
Kokeneen maailmankuulun yritysasianajajan arvio on kuin märkä rätti yritysten yhteiskuntavastuuta luokitteleville tahoille. Ennen äkkiromahdustaan FTX oli saanut ESG-vastuullisuusluokittelija Truvalue Labsilta korkeammat pisteet johtamisesta ja hallinnoinnista kuin mm. Esso-huoltoasemistaan tunnettu amerikkalaisyhtiö Exxon Mobil. Vastuullisuusposeeraamisen nähdään jopa tarjonneen kulissit FTX:n epäilyttäville toimille.
Teknologiajätti Palantirin perustajatiimin Joe Lonsdale syyttää SBF:a hyvesignaloinnista. Lonsdalen mukaan SBF ratsasti ESG:llä ja woke-kulttuurilla välttyäkseen sääntelijöiden ja sijoittajien kriittiseltä syynäykseltä. SBF oli mm. mainostanut yhtiönsä kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita. “Käytännössä, ESG on ennen kaikkea vallankäytön muoto, ja sitä valtaa käytetään poliittisesti hyvin poikkeaviin tarkoitusperiin.”, Lonsdale lisäsi.
SBF oli hurmannut vasemmalle kallellaan olevat mediajätit ja nauttinut poliittisen eliitin suitsutuksesta World Economic Forumia myöten. Hän kertoi intohimoistaan valjastaa varallisuutensa mm. demokraattipuolueen hyväksi. Vuoden 2022 vaaleissa SBF oli rahamääräisesti toisiksi suurin demokraattiehdokkaiden tukija George Sorosin jälkeen. Ennen miljardi-imperiumin romahtamista nuoresta kryptomiljardööristä maalattiin kuvaa poikkeuksellisena hyviksenä muuten niin kyseenalaisena pidetyllä kryptovaluuttojen toimialalla.
SBF:n poliittinen rooli ei kuitenkaan rajoittunut pelkästään demokraattiehdokkaiden tukemiseen. Toistaiseksi vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten hän rahoitti valtavirtaisia ja vasemmistolaisia mediaorganisaatioita.
Journalisti Teddy Schleiferin mukaan SBF antoi avokätisesti rahaa vasemmistolaiselle uutissivusto Voxille. SBF lupasi antaa myös 3,25 miljoonan dollarin lahjoituksen The Interceptille. FTX:n romahtamiseen mennessä Intercept oli ehtinyt saada rahoista jo puoli miljoonaa dollaria. Loput oli tarkoitus kanavoida tulevina vuosina. Yksi lahjoitusten saajista oli uusi journalistinen projekti Semafor, jonka takana on entinen Buzzfeedissä ja New York Timesissa vaikuttanut Ben Smith. FTX:n romahduksen aikoihin SBF oli lisäksi kanavoimassa viisi miljoonaa dollaria ProPublicalle.
SBF:n omat kommentit lahjoitustensa etiikasta kielivät julkisuusstuntista. Kun Voxin toimittaja kysyi häneltä, onko lahjoituksissa kyse pitkälti imagon luomisesta, hän vastasi myöntävästi. Vähäsanaisesti SBF myös vihjasi, ettei se ollut kuitenkaan kaikki kaikessa.
Lahjoitusten näkeminen osaksi jotain suurempaa suunnitelmaa herättää kysymyksiä. Reason-lehden artikkeli arvioi, että median voitelulla saatettiin ostaa luottamusta ja suotuisaa kohtelua julkisuudessa. Tähän mennessä SBF on hyötynyt lukemattomasta määrästä henkilöhahmoa suitsuttelevia artikkeleita eri medioissa. Häntä ylistettiin kryptoalan “valkoisena ritarina”.
Kaiken kukkuraksi suuret mediat kohtelevat tutkinnan alla olevaa skandaalijohtajaa vielä edelleenkin silkkihansikkain. Näyttää kuin aikaisempi median ihastuminen “suureen hyväntekijään” estäisi kohtaamasta todellisuutta, että hänen vastuuttomuutensa ja vilpillisyytensä aiheutti myös sivullisille miljarditappioita.
Reason-lehti muistuttaa, että The New York Timesin artikkeli FTX-skandaalista käyttää pehmeää, passiivista kieltä peitelläkseen joka käänteessä SBF:n vastuuta historialliseen yritysskandaaliin ja taloudelliseen katastrofiin. Tämä lähestymistapa poikkeaa merkittävästi tunnetun median tyypillisestä tavasta epäillä teknologiasektoria ja väläytellä sen haitallisia vaikutuksia demokratialle.
The Washington Post puolestaan käsitteli skandaalia siirtelemällä maalitolppia ja muistuttelemalla SBF:n avokätisistä lahjoituksista “pandemian ennaltaehkäisyyn”. Lehti kirjoitti: “Ennen FTX:n romahtamista, perustaja kaatoi miljoonia pandemian ennaltaehkäisyyn. Suurin osa tällaisista lahjoituksista on nyt joutunut äkillisesti katkolle.”
Kumpikaan nimekkäistä amerikkalaismedioista, The New York Times tai Washington Post eivät saaneet SBF:n suoria lahjoituksia. On yllättävää, miten myös ne kohtelevat skandaalihahmoa kuin tällä olisi yhä sädekehä päänsä päällä. Molemmat mediat ovat jatkuvasti kritisoineet, miten Facebook ja Twitter rapauttavat journalismia, tarjoavat alustan misinformaatiolle ja rapauttavat demokratiaa. Reason-lehti peräänkuuluttaa länsimaisen journalismin lipunkantajilta nyt samaa inhorealistista otetta ilman poliittisia tekosyitä ja kiertelyä.
Tällä hetkellä valtamedian kriittisyydessä vallitsee suuri epäsuhta. Oikeat skandaalit saavat vähemmän huomiota verrattuna yksittäisiin Elon Muskin twiitteihin. Olisiko median ote skandaalijohtajaan erilainen, mikäli hän olisi antanut miljoonien vaalitukensa Joe Bidenin sijaan Donald Trumpille?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kiilusilmät nousevat kumpujen yöstä – Woke ei ole ideologia vaan fanatismia
Woken olemusta selvitetään maailmalla huippututkijoiden voimin – kysymys kuuluu, miksi marxilaisista juurista ponnistava ilmiö leviää yrityksissä
Woke-hulluutta Berliinissä: Ylioppilaskunta kieltää ilmoittamasta poliisille seksuaalisesta ahdistelijasta – “Rasismin uhri”
Presidentti Biden välttelee toimittajien kysymyksiä – samalla kun Bidenin suvun oudoista liiketoimista tipahtelee uusia tietoja
Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää