HELSINKI | Kruunuvuoren selän ylittäviä siltoja esitellään mahtavana hankeena, joka yhdessä Guggenheim-museon kanssa tekisi Helsingistä yhä näyttävämmän arkkitehtuurin ulkoilmamuseon. Wow-arkkitehtuurin ja poliittisen nyhtökauran alle ovat jääneet selvitykset siitä, miten uusien itäisten kaupunginosien liikenne keskustaan olisi fiksuinta hoitaa. Mitäpä jos ottaisimme esimerkkiä liikenneratkaisuista muualta Euroopasta.
Venetsiassa paikasta toiseen pöristellään pitkin kanavia vaporetoilla, kanavabusseilla, joilla liikenne hoituu sutjakasti ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Hyvin on pärjätty iät ja ajat, vaikka paikallista liikkujaa ja turistia riittää Casanovan kaupungissa vuosittain miljoonatolkulla.
Kruunusillat maksaisivat vähintään tänään taululla olevat 260 miljoonaa euroa. Siis jos kaikki menee niin kuin nyt lasketaan. Julkisessa rakentamisessa rahaa tuppaa menemään rutkasti alkuperäisiä laskelmia enemmän. Länsimetroa laskentamallina käyttäen Kruunusillat maksaisivat hyvinkin puoli miljardia euroa.
Kruunusilloilla jalkapatikka tai pyöräily ovat melkoisen viileätä kyytiä yli puolet vuodesta, lokakuusta pitkälle kevääseen. Raitiovaunussa kyyti on toki lämmintä, ripeää ja miellyttävää, mutta samanalaista se voisi olla vaihtoehtoisillakin kulkuneuvoilla. Vaikkapa veden päällä liikkuvilla aluksilla eli lautoilla.
Autoillahan silloille ei ole asiaa. Se tuskin on kuitenkaan kenellekään kynnyskysymys, sillä keskustan parkkipaikat ovat jo nyt täynnä.
Kokonaan toinen asia on sitten se, tarvitaanko siltavaihtoehtoja muuhun kuin työmatkaliikenteeseen. Laajasalon seuduilta asiointiliikenne on tähän mennessä luontevasti suuntautunut Itäkeskukseen ja Herttoniemeen päin. Ja ovatko tulevaisuuden harvat työpaikat Helsingin keskustassa? Sitäkin tohtinee pohtia, kun ratkaisuja tehdään sadan vuoden perspektiivillä. Ja miten liikutaan vaikkapa 10-20 vuoden kuluttua, kun nykyiset kulkimet ovat huvittavaa historiaa? Entäpä ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma merenpinnan nousu?
Lauttavaihtoehto on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka Suomenlinnaan sellaisella pääsee sukkelasti ja lauttojen kapasiteetti on riittänyt myös kesän turistimassoille. Puolella miljardilla saisi aikamoisen lauttalaivaston ja sitä tukevat muut liikenneratkaisut.
Millainen olisi sitten Kruunusiltojen lauttavaihtoehto Laajasalosta Katajanokalle, sieltähän sipaisee keskustan töiden tai palvelujen ääriin tuossa tuokiossa jalan tai ratikalla?
– Lautan nopeus voisi olla 10 solmua, jolloin matka-aika olisi 10 minuuttia. Yhden lautan kapasiteetti voitaisiin mitoittaa jonnekin 500 – 750 matkustajan välille. Nykyinen Suomenlinnan lauttahan ottaa kyytiin 400 matkustajaa. Näitä pohtii Helsingin Perussuomalaisten puheenjohtaja Markku Saarikangas.
– Samalla syntyisivät satamaterminaalit Laajasalon rantaan ja Katajanokalle, värittämään kaupunginosien elämää ja luomaan osaltaan urbaania kaupunkikulttuuria.
Saarikankaan mukaan talven mahdolliset jäätkään eivät olisi ongelma, näinä ilmastonmuutoksen aikoina.
– Lauttoja tarvittaisiin laskelmieni mukaan kolme, jotta ruuhka-ajoistakin selvitään. Alukset kulkisivat LNG-kaasulla, olisivat jäävahvistettuja ja ne rakennettaisiin Suomessa. Lauttojen ja terminaalien hinnaksi arvioin kokonaisuutena noin 30 miljoonaa euroa. Aika paljon vähemmän kuin siltavaihtoehto.
– On selvää, että ennen rakennuspäätöstä eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmat tulee tehdä uudelleen ja tutkia kunnolla muutkin vaihtoehdot kuin nämä sillat yli synkän virran.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
