HELSINKI | Kruunuvuoren selän ylittäviä siltoja esitellään mahtavana hankeena, joka yhdessä Guggenheim-museon kanssa tekisi Helsingistä yhä näyttävämmän arkkitehtuurin ulkoilmamuseon. Wow-arkkitehtuurin ja poliittisen nyhtökauran alle ovat jääneet selvitykset siitä, miten uusien itäisten kaupunginosien liikenne keskustaan olisi fiksuinta hoitaa. Mitäpä jos ottaisimme esimerkkiä liikenneratkaisuista muualta Euroopasta.
Venetsiassa paikasta toiseen pöristellään pitkin kanavia vaporetoilla, kanavabusseilla, joilla liikenne hoituu sutjakasti ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Hyvin on pärjätty iät ja ajat, vaikka paikallista liikkujaa ja turistia riittää Casanovan kaupungissa vuosittain miljoonatolkulla.
Kruunusillat maksaisivat vähintään tänään taululla olevat 260 miljoonaa euroa. Siis jos kaikki menee niin kuin nyt lasketaan. Julkisessa rakentamisessa rahaa tuppaa menemään rutkasti alkuperäisiä laskelmia enemmän. Länsimetroa laskentamallina käyttäen Kruunusillat maksaisivat hyvinkin puoli miljardia euroa.
Kruunusilloilla jalkapatikka tai pyöräily ovat melkoisen viileätä kyytiä yli puolet vuodesta, lokakuusta pitkälle kevääseen. Raitiovaunussa kyyti on toki lämmintä, ripeää ja miellyttävää, mutta samanalaista se voisi olla vaihtoehtoisillakin kulkuneuvoilla. Vaikkapa veden päällä liikkuvilla aluksilla eli lautoilla.
Autoillahan silloille ei ole asiaa. Se tuskin on kuitenkaan kenellekään kynnyskysymys, sillä keskustan parkkipaikat ovat jo nyt täynnä.
Kokonaan toinen asia on sitten se, tarvitaanko siltavaihtoehtoja muuhun kuin työmatkaliikenteeseen. Laajasalon seuduilta asiointiliikenne on tähän mennessä luontevasti suuntautunut Itäkeskukseen ja Herttoniemeen päin. Ja ovatko tulevaisuuden harvat työpaikat Helsingin keskustassa? Sitäkin tohtinee pohtia, kun ratkaisuja tehdään sadan vuoden perspektiivillä. Ja miten liikutaan vaikkapa 10-20 vuoden kuluttua, kun nykyiset kulkimet ovat huvittavaa historiaa? Entäpä ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma merenpinnan nousu?
Lauttavaihtoehto on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka Suomenlinnaan sellaisella pääsee sukkelasti ja lauttojen kapasiteetti on riittänyt myös kesän turistimassoille. Puolella miljardilla saisi aikamoisen lauttalaivaston ja sitä tukevat muut liikenneratkaisut.
Millainen olisi sitten Kruunusiltojen lauttavaihtoehto Laajasalosta Katajanokalle, sieltähän sipaisee keskustan töiden tai palvelujen ääriin tuossa tuokiossa jalan tai ratikalla?
– Lautan nopeus voisi olla 10 solmua, jolloin matka-aika olisi 10 minuuttia. Yhden lautan kapasiteetti voitaisiin mitoittaa jonnekin 500 – 750 matkustajan välille. Nykyinen Suomenlinnan lauttahan ottaa kyytiin 400 matkustajaa. Näitä pohtii Helsingin Perussuomalaisten puheenjohtaja Markku Saarikangas.
– Samalla syntyisivät satamaterminaalit Laajasalon rantaan ja Katajanokalle, värittämään kaupunginosien elämää ja luomaan osaltaan urbaania kaupunkikulttuuria.
Saarikankaan mukaan talven mahdolliset jäätkään eivät olisi ongelma, näinä ilmastonmuutoksen aikoina.
– Lauttoja tarvittaisiin laskelmieni mukaan kolme, jotta ruuhka-ajoistakin selvitään. Alukset kulkisivat LNG-kaasulla, olisivat jäävahvistettuja ja ne rakennettaisiin Suomessa. Lauttojen ja terminaalien hinnaksi arvioin kokonaisuutena noin 30 miljoonaa euroa. Aika paljon vähemmän kuin siltavaihtoehto.
– On selvää, että ennen rakennuspäätöstä eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmat tulee tehdä uudelleen ja tutkia kunnolla muutkin vaihtoehdot kuin nämä sillat yli synkän virran.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Koiranomistajat keskustelivat Jyväskylässä uuden eläinlääkäriaseman pihalla pelkoa aiheuttaneista leptospiroositapauksista. Koirilla on ilmennyt tänä vuonna useita tartuntoja eteläisen Suomen alueella.
