EU:n talouskomissaari Olli Rehn on jälleen joutunut talousnobelisti Paul Krugmanin hampaisiin.
Krugman moittii Rehniä The New York Timesin kolumnissaan.
Hän väittää Rehnin paljastavan hyvinvointivaltion vastaisen asenteensa, kun tämä moitti Ranskaa verojen korotuksesta.
Krugman viittaa Simon Wren-Lewisin kolumniin, jonka mukaan Ranska on saavuttanut budjettitasapainoa ennen muuta korottamalla veroja.
Rehn: “Verot tuhoavat työpaikkoja”
Hän kertoo, kuinka Rehn tällöin arvosteli Ranskaa sen käyttämistä keinoista, ennen muuta verojen korotusta. Rehn sanoi korotusten tuhoavan työpaikkoja.
– Ja Olli Rehn, jonka pitäisi ylistää Ranskaa taloudellisesta vastuullisuudesta, heidän halukkuuttaan uhmata ankaruutta vaativia makroekonomian oppikirjaratkaisuja – onkin raivoissaan ja vaatii, että tasapaino pitäisi saavuttaa leikkaamalla menoja, Krugman hämmästelee.
“Ranska on itsenäinen maa”
Krugman toteaa Rehnin ylittävän valtuutensa: Ranska on itsenäinen maa, eikä se ongi komissiolta ylimääräistä apua. Joten Rehnillä ei pitäisi olla asiasta sanomista Ranskalle. Mutta hänellä olikin Krugmanin mielestä muita syitä.
– Rehn antoi naamionsa lipsahtaa: kyse ei ollut talouden vastuullisuudesta. Hän käytti talousvajetta keppihevosena hyvinvointivaltion heikentämiseksi. Kuinka ranskalaiset uskalsivatkaan ottaa huolenilmaisut kirjaimellisesti ja kieltäytyä muovaamasta yhteiskuntaansa uusliberalismin oppien mukaisesti, Krugman ironisoi.
Veli-Pekka Leskelä
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
