Matti Matikainen
Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mukaan hänestä tuli poliitikko vahingossa.
– Satuin olemaan oikeassa – tai väärässä – paikassa oikeaan aikaan. Lähdin blogini lukijoiden yllyttämänä ehdokkaaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin, ja sillä tiellä ollaan.
Halla-aho kasvoi ja vietti nuoruutensa tamperelaisessa Peltolammin lähiössä. Sairaanhoitaja-äidin ja bussikuski-autokoulunopettaja-toimittaja- isän lisäksi perheeseen kuului kaksi ja puoli vuotta vanhempi isosisko.
Lapsuudessaan 1970- ja 1980-lukujen taitteessa nuori koulupoika haaveili arkeologin urasta.
– Kaivaminen ja etsiminen on ollut minusta aina hyvin kiehtovaa.
Ensimmäiseen haaveammattiin liittyy myös Halla-aholle mieluisa nuoruusmuisto.
– Ala-asteella paras kaverini Janne asui alakerrassa. Huoneemme olivat päällekkäin. Päätin joskus tehdä Jannen huoneeseen suoran reitin hakkaamalla vasaralla lattiaani reijän.
Kyllä siihen jonkinlainen monttu tulikin, mutta isompana ymmärsin, että olin päässyt työkaluillani vain muovimaton läpi. Muuten vietimme paljon aikaa metsissä ja kallioilla, joita Peltolammilla varsinkin tuohon aikaan riitti, Halla-aho nauraa.
Tarjoilijasta tutkijaksi
Peruskoulun jälkeen Halla-aho ei harkinnut ammattikoulua, vaan meni suoraan lukioon. Lukion jälkeen Halla-aho jatkoi opintojaan Pirkanmaan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa, josta hän valmistui tarjoilijaksi vuonna 1994.
Helsinkiläinen Halla-ahosta tuli vuonna 1995, kun hän aloitti venäjän kielen opinnot Helsingin yliopistossa.
– Valmistuin maisteriksi vuonna 2000, ja jäin yliopistolle tutkijaksi, tuntiopettajaksi ja jatko-opiskelijaksi.
Halla-ahon perhe ei ollut kovin uskonnollinen. Hän kävi kuitenkin rippikoulun – kuten tuohon aikaan oli tapana. Kirkosta hän erosi 18-vuotiaana, mikä menee “teinikapinoinnin piikkiin”.
– En ole uskonnollinen, mutta olen vanhemmiten alkanut nähdä luterilaisuudessa ja ”kansankirkossa” paljon hyvääkin. Ennen kaikkea näen ne kiinteänä osana suomalaisuutta.
Käymme lasten kanssa joskus kirkossa ja sanomme iltarukouksen. Kirkkoon en tosin aio liittyä uudelleen niin kauan kuin virallinen kirkkomme keskittyy markkinoimaan ”suvaitsevaisuutta” ja monikulttuurisuutta, Halla-aho painottaa.
Keskustelen paljon lasteni kanssa
Halla-ahon ensimmäinen vakavampi rakkaussuhde alkoi 17-vuotiaana. Nuoren miehen ja häntä kaksi vuotta nuoremman tyttöystävän romanttinen interrail-matka suuntasi Pariisiin ja suhde kesti pari vuotta. Nykyisen vaimonsa Hillan Halla-aho kohtasi Helsingin yliopistolla.
– Valmistuimme samaan aikaan vuonna 2000 ja päädyimme töihin samaan tutkimusprojektiin.
Tapasimme slaavilaisten kielten laitoksen kahvihuoneessa kokouksessa, Halla-aho muistelee
– Kummallakaan ei ollut tarvetta “arpoa” asian kanssa pitkään. Menimme kihloihin ja muutimme yhteen vuonna 2001. Häät olivat seuraavana vuonna.
Perhekeskeiseksi ihmiseksi tunnustautuva Halla-aho viihtyy kotona. Hän kertoo panostavansa enemmän läsnäoloon kuin siihen, että yrittäisi keksiä lapsille tekemistä ja pitää heidät kiireisinä.
– Keskustelen paljon lasteni kanssa. Lomalla yritämme välttää kiirettä ja paikasta toiseen sinkoilua. Tai ainakin minä yritän, hän naurahtaa.
Halla-ahon mukaan rasittavinta kansanedustajan työssä on sen sitovuus ja jatkuva kiire, myös työaikojen ulkopuolella.
– Omaa aikaa työn ja perheen ulkopuolella ei juuri ole. Yksinolo silloin tällöin on minulle kuitenkin tärkeää, ja jos olosuhteet sallivat, saatan lähteä myös talvella kesäpaikkaamme muutamaksi päiväksi. Harrastan urheiluammuntaa, ja sen tiimoilta teen välillä lyhyitä matkoja Suomessa ja ulkomailla, hän selittää.
Rikosilmoituksia uhkauksista
Halla-aho kertoo järkyttyneensä suuresti poliittisen julkisuuden pelisäännöistä. Hänen mukaansa kohut ovat syntyneet täysin mitättömistä asioista.
– Poliittisen urani alussa olin järkyttynyt siitä, että pahansuopuutta ja tyhmyyttä tai tyhmäksi heittäytymistä tunnutaan politiikassa ja mediassa pidettävän suoranaisena hyveenä.
Vähitellen tähän on tietysti tottunut. Toiselta puolen katsottuna en tietenkään olisi ollenkaan yhtä tunnettu kuin olen, ellei sanomisistani olisi pidetty näin kovaa meteliä. Onneksi merkittävä osa ihmisistä ei niele purematta sitä, mitä lehdet sanovat, Halla-aho myöntää.
Halla-ahon turvallisuutta on uhattu useaan kertaan esimerkiksi nettikeskusteluissa.
– Olen tehnyt joistakin uhkauksista rikosilmoituksen, mutta syyttäjä on ilmoittanut, etteivät perussuomalaiset ole sellainen ryhmä, jota vastaan voisi syyllistyä laittomaan uhkaukseen!
Halla-ahoa on totuttu pitämään osana puolueensa konservatiivisempaa jäsenistöä.
– Uskoisin olevani arvoiltani vähemmän konservatiivinen kuin keskiverto puolueeni jäsen, hän kuitenkin huomauttaa.
Median luomat ennakkoluulot
Halla-ahon mukaan virheellisiä käsityksiä ja jännitteitä ovat aiheuttaneet median luomat ennakkoluulot, jotka yleensä vähenevät, kun hän pääsee kohtaamaan ihmisiä kasvokkain.
Halla-ahon mielestä suomalainen journalismi on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen heikkotasoista.
– Toimittajiksi eivät pääsääntöisesti valikoidu penaalin terävimmät kynät, ja marxilainen toimittajakoulutus hoitaa loput. Tiedotusvälineiden välillä ei ole lainkaan kilpailua, vaan kaikki toimittajat ovat toistensa kaljakavereita, hän sivaltaa.
Omaa some-linjaansa (sosiaalisen median) ja sen suhdetta politiikkaan Halla-aho ei aio muuttaa.
– Jatkan omalla linjallani kuten tähänkin asti, koska tämä linja on se, mitä äänestäjäni ovat äänestäneet, hän painottaa.
– Jos toimittajilla on asiallista asiaa, olen valmis yhteistyöhön kuten tähänkin asti. En kuitenkaan koe tarvetta kunnioittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät kunnioita minua.
Suuri rooli maahanmuuttokriittisyydessä
Kysymykseen tärkeimmästä poliittisesta saavutuksesta, Halla-aho vastaa epäröimättä:
– Minulla on varmaankin ollut melko suuri rooli siinä, että maahanmuuttokriittisyys on tullut vakavasti otettavaksi poliittiseksi liikkeeksi, eivätkä sitä enää edusta julkisuudessa uusnatsit ja kylähullut.
Omia tulevaisuuden visioitaan Halla-aho kuvailee selkeästi.
– Henkilökohtaisena tavoitteena on ennen kaikkea antaa lapsille turvallinen ja hyvä lapsuus. Politiikassa tavoitteena on päästä sellaisiin asemiin, joista käsin on nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa niihin kysymyksiin, joita pidän tärkeänä, ja joiden vuoksi minua on vaaleissa äänestetty.
(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 5/2013 -lehdessä)
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
