Ratkaiseva tekijä Sri Lankan terrori-iskujen ajoitukselle saattoi olla Uudessa Seelannissa tapahtunut verinen isku Christchurchin moskeijaan. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että kristityt vähemmistöt ovat jo jonkin aikaa olleet kiihtyvän väkivallan kohteena Aasiassa. Itävaltalaisen Kurier- ja saksalaisen FAZ-lehden analyyseissa uskonnollisen väkivallan kuva alueella on kuitenkin moniulotteisempi. Yhteistä ääriliikkeille on länsimaisten arvojen väkivaltainen halveksunta.
Sri Lankassa kuoli pääsiäisenä yli 300 ja loukkaantui 500 ihmistä kolmeen kirkkoon ja kolmeen hotelliin kohdistuneissa pommi-iskuissa. Tekojen takana on ainakin kaksi paikallista islamistijärjestöä ja myös terroristijärjestö ISIS on kiirehtinyt ottamaan vastuun teoista. Suomen Uutiset kertoo asiasta tarkemmin toisessa artikkelissa.
Intia oli tiedotusvälineiden mukaan varoittanut Sri Lankan tiedustelupalvelun virkamiehiä vain hetkeä ennen sunnuntain iskuja. Uutinen kuulostaa oudolta, sillä Intian hinduaktivistit yrittävät parhaillaan ajaa maasta ulos sekä kristittyä että muslimivähemmistöä.
Hinduaktivistit syyllistyvät väkivaltaisuuksiin kristittyjä kohtaan, koska kristinusko nähdään laajentumishaluisena oppina. Kristinuskoisten on turha kääntyä avunpyyntöineen viranomaisten puoleen, nämä eivät ota kuuleviin korviinsakaan ihmisten hengenhätää saatikka kaltoin kohtelua.
Intian naapurimaassa Bangladeshissa maan hallinto tukee saarnaajaa, joka kehottaa vainoamaan kristittyjä. Vieläkin vaarallisempaa kristyillä on muslimijohtoisessa Pakistanissa. Suvaitsevaisuuden puolesta puhujia uhkaillaan maassa avoimesti. Myanmarissa buddhalaiset aktivistit syllistyivät ensin Rohinga-muslimiväestön kansanmurhaan ja nyt tähtäimessä on maan kristitty vähemmistö.
Tunnelmat kiristyvät myös itäisen Aasian muslimimaissa ja islamistinen fundamentalismi on kasvussa. Indonesiassa jo useilla paikkakunnilla valtaa pitävät islamistit. Sharia-laki on otettu käyttöön ja sen tuntevat nahoissaan erityisesti kristityt. Sama kaiku on askelten naapurimaa Malesiassa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Lue lisää
Lue lisää
