LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Useisiin Suomen kristillisiin kouluihin olisi tällä hetkellä enemmän tulijoita kuin oppilaspaikkoja. Näin siitä huolimatta, että ikäluokat pienenevät ja yleisesti ottaen koulujen hakijamäärät laskevat.
– Oppilaaksi pyrkivien määrä on kasvanut viime aikoina noin sadalla hengellä joka vuosi. Tämä on yllättänyt meidätkin, kertoo Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Sipilä.
– Nousua ei voi selittää pelkästään esimerkiksi sillä, että Espooseen ja Ouluun on vasta valmistunut uusi kristillinen koulu. Vaikka näiden isojen uusien yksiköiden vaikutus jätettäisiin huomiotta, vuotuinen kasvu hakijamäärissä on silti selvästi havaittavissa.
Kristillisen koulun oppilaalta ei edellytetä Jumalaan uskomista tai kristillistä taustaa.
– Oppilaan perheen ja hänen itsensä pitää kuitenkin hyväksyä se, että kristillinen maailmankuva on esillä koulun toimintakulttuurissa ja opiskelussa läpäisyperiaatteella, kuvailee Sipilä.
– Meillä ei siis ole erityisiä pääsy- saati vakaumusvaatimuksia, mutta ennen oppilaaksi ottoa keskustelemme henkilökohtaisesti oppilaan vanhempien ja huoltajien kanssa tehdäksemme selväksi, millainen koulu on. Jos huoltajat ja lapsi hyväksyvät koulun kristillisen katsomuksen, pääsee oppilaaksi heti, jos vain tilaa on, Sipilä selventää.
Valtaosa kristillisiin kouluihin hakeutuvista perheistä on tavalla tai toisella jo valmiiksi kristittyjä. Jotkut vähemmän uskonnolliset perheet hakevat niihin siksi, että arvelevat työrauhan olevan näissä kouluissa keskimääräistä parempi.
Mediassa on nostettu esille sitä, että nuoret miehet etsiytyvät kristillisyyden pariin aiempaa enemmän. Onko tällä ilmiöllä jotakin yhteistä kristillisten koulujen kasvavan suosion kanssa?
– Minulla ei ole aiheesta minkäänlaista tutkimusta tai edes arviota. Mutta kun olen tehnyt tätä työtä pitkään – yli 30 vuotta – niin vaikutelmanani sanoisin, että juuri nuoret isät tällä hetkellä ovat aktiivisempia etsimään lapselleen kristillistä kasvatusta kuin aiemmin, pohtii Sipilä.
Hakuaika kristillisiin kouluihin alkaa tammikuussa 2025. Kristillisiä kouluja on Suomessa yhteensä 17, ja niissä opiskelee noin 3 000 lasta ja nuorta. Pohjoisin kristillinen koulu sijaitsee Rovaniemellä.
Piikkiössä oppilas voi halutessaan jatkaa myös kristilliseen lukioon. Karkun evankelisella opistolla on tarjolla lukiolinja, mutta kristillistä peruskoulua siellä ei ole.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Uddevallassa kouluruoasta jäi pahimpina päivinä puolet syömättä. Ruotsidemokraattinen kunnanjohto päätti puuttua asiaan, kuunnella oppilaita ja tehdä kouluruokailusta maistuvampaa. Kunnon kotiruokaa sen olla pitää ja parasta porsaasta. Kaikkia uudistus ei miellyttänyt.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
