LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Useisiin Suomen kristillisiin kouluihin olisi tällä hetkellä enemmän tulijoita kuin oppilaspaikkoja. Näin siitä huolimatta, että ikäluokat pienenevät ja yleisesti ottaen koulujen hakijamäärät laskevat.
– Oppilaaksi pyrkivien määrä on kasvanut viime aikoina noin sadalla hengellä joka vuosi. Tämä on yllättänyt meidätkin, kertoo Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Sipilä.
– Nousua ei voi selittää pelkästään esimerkiksi sillä, että Espooseen ja Ouluun on vasta valmistunut uusi kristillinen koulu. Vaikka näiden isojen uusien yksiköiden vaikutus jätettäisiin huomiotta, vuotuinen kasvu hakijamäärissä on silti selvästi havaittavissa.
Kristillisen koulun oppilaalta ei edellytetä Jumalaan uskomista tai kristillistä taustaa.
– Oppilaan perheen ja hänen itsensä pitää kuitenkin hyväksyä se, että kristillinen maailmankuva on esillä koulun toimintakulttuurissa ja opiskelussa läpäisyperiaatteella, kuvailee Sipilä.
– Meillä ei siis ole erityisiä pääsy- saati vakaumusvaatimuksia, mutta ennen oppilaaksi ottoa keskustelemme henkilökohtaisesti oppilaan vanhempien ja huoltajien kanssa tehdäksemme selväksi, millainen koulu on. Jos huoltajat ja lapsi hyväksyvät koulun kristillisen katsomuksen, pääsee oppilaaksi heti, jos vain tilaa on, Sipilä selventää.
Valtaosa kristillisiin kouluihin hakeutuvista perheistä on tavalla tai toisella jo valmiiksi kristittyjä. Jotkut vähemmän uskonnolliset perheet hakevat niihin siksi, että arvelevat työrauhan olevan näissä kouluissa keskimääräistä parempi.
Mediassa on nostettu esille sitä, että nuoret miehet etsiytyvät kristillisyyden pariin aiempaa enemmän. Onko tällä ilmiöllä jotakin yhteistä kristillisten koulujen kasvavan suosion kanssa?
– Minulla ei ole aiheesta minkäänlaista tutkimusta tai edes arviota. Mutta kun olen tehnyt tätä työtä pitkään – yli 30 vuotta – niin vaikutelmanani sanoisin, että juuri nuoret isät tällä hetkellä ovat aktiivisempia etsimään lapselleen kristillistä kasvatusta kuin aiemmin, pohtii Sipilä.
Hakuaika kristillisiin kouluihin alkaa tammikuussa 2025. Kristillisiä kouluja on Suomessa yhteensä 17, ja niissä opiskelee noin 3 000 lasta ja nuorta. Pohjoisin kristillinen koulu sijaitsee Rovaniemellä.
Piikkiössä oppilas voi halutessaan jatkaa myös kristilliseen lukioon. Karkun evankelisella opistolla on tarjolla lukiolinja, mutta kristillistä peruskoulua siellä ei ole.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Uddevallassa kouluruoasta jäi pahimpina päivinä puolet syömättä. Ruotsidemokraattinen kunnanjohto päätti puuttua asiaan, kuunnella oppilaita ja tehdä kouluruokailusta maistuvampaa. Kunnon kotiruokaa sen olla pitää ja parasta porsaasta. Kaikkia uudistus ei miellyttänyt.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Lue lisää
