Mikko Stig
Keskiviikkona vallitsi eduskunnassa lievä epäselvyys siitä, onko hallituksessa meneillään sote-kriisi.
Yle uutisoi tiistai-iltana, että hallituksen marraskuussa sopima sote-malli 15+3 olisi joutunut vastatuuleen. Nyt haettaisiin pelastusta viidestä yhteistoiminta-alueesta.
Koska keskusta kannatti marraskuussa 18 mallia, mitä kokoomus vastusti, ja kokoomus kannatti 12 aluetta, mitä keskusta vastusti, jäljelle jäisi enää tämä viiden suuralueen malli.
Vastaavasta suuraluemallista syntyi puoluerajat ylittävä sopu toissa keväänä, mutta malli osoittautui perustuslaillisesti mahdottomaksi jo vuosi sitten. Silloisen hallituksen tärkein hanke kaatui.
Kokoomus hyväksyi keskustalaisten ja perussuomalaisten kannattaman maakuntamallin marraskuussa vasta hallituskriisin partaalla. Malliksi tuli 15+3, jossa tuli 15 täysivaltaista sote-aluetta ja lisäksi kolme aluetta, jotka tekevät yhteistyötä naapuri-sote-alueiden kanssa. Kaikki alueet tekevät yhteistyötä viidellä yliopistollisten keskussairaaloiden johtamalla erityisvastuualueella (erva) vaativimmassa hoidossa.
“Me olemme sopineet, että järjestämisvastuu on 18 maakunnalla ja piste.”Juha Sipilä
Keskusta ja perussuomalaiset painottivat ratkaisussa alueellista päätösvaltaa. Kokoomus on painottanut ratkaisun jälkeenkin hoidon tasa-arvoa, eli että asiakkaan pitäisi saada yhtä hyvää hoitoa jokaisella sote-alueella ja sen vuoksi sote-alueen pitäisi olla suuri ja taloudellisesti vahva – suurempi kuin mikä maakuntamallilla onnistuu.
Kokoomus haluaa, että hoidon onnistuminen kytketään perustuslailliseen tulkintaan: jos hoito ei onnistu kaikkialla yhtä tehokkaasti, olisi se perustuslain vastaista. Myös asiantuntijoita pitäisi kuulla herkemmällä korvalla.
Kokoomuslaiset moittivat myös aluehallintomallin naittamista sote-ratkaisun kanssa. Yhtä lailla perussuomalaiset ja keskusta moittivat edellistä hallitusta suurkuntamallin naittamista sote-ratkaisun kanssa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kiisti hallituskriisin keskiviikkona eduskunnassa. Hän sanoi, että kokoomus keskustelee eri malleista, mutta kiisti puolueen ottaneen sote-aluemallin auki keskusteltavaksi.
Hän kuitenkin korosti ihmisten palveluita ja asiantuntijoiden lausuntoja, kuten monet julkisuudessa esiintyneet kokoomuspäättäjät, joita maakuntamalli ottaa harmittaa edelleenkin.
– Kokoomus lähtee siitä, että sote-ratkaisussa mennään ihmiset edellä, eli ihmiset saavat hyviä palveluita. Me panostimme muun muassa valinnanvapauteen, hallinto on toissijainen asia ja kokoomus kuuntelee asiantuntijoita hallintorakenteen suuntaan, Stubb sanoi.
– Kokoomus lähtee siitä, että teimme ratkaisun, jossa on 15 sote-aluetta ja me olisimme halunneet vähemmän. Me kuuntelemme asiantuntijoita. Keskeisintä tässä ei ole hallintomalli vaan ihmisten palvelut.
Onko marraskuinen malli 15+3 voimassa tällä hetkellä?
– Pitää sopia sellainen malli, joka on perustuslaillisesti läpi vietävissä, Stubb vastasi Suomen Uutisille.
Se on siis neuvottelukysymys yhä, vaikka se sovittiin jo kolme kuukautta sitten?
– Me haemme sellaista ratkaisua, jossa ihmiset ovat keskiössä, ja jossa ihmiset saavat hyviä sosiaali- ja terveyspalveluita. Hallintomalli on toissijainen. Olemme toistaiseksi sopineet 18+3-järjestelmästä. Jos se ei toimi, täytyy hakea toinen ratkaisu, mutta sitä on ennenaikaista sanoa tässä vaiheessa, Stubb selvensi.
Hänen erityisavustajansa selvensi edelleen, että nyt on kyse maakuntamallin perustuslainmukaisuudesta: marraskuussa sovittu maakuntamalli sopii, jos se kelpaa perustuslain asiantuntijoille. Jos malli kaatuu perustuslakiin, silloin haetaan uusi malli.
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) totesi Stubbia ennen, että neuvotteluja käydään marraskuussa sovitun maakuntaratkaisun pohjalta. Samoilla linjoilla oli myös hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.), jolla ei ollut taustatietoa siitä, että neuvotteluiden lähtökohta olisi muuttunut.
– Me olemme sen tiedon varassa, mitä on 7.11.2015 sovittu linjaus: 18 itsehallintoaluetta. Perustuslain tulkinta taas on ihan eri tulkinta, se menee perustuslakivaliokuntaan, Mattila vastasi.
Myös Rehula totesi, että ratkaisujen perustuslainmukaisuuteen pitää kysyä lausuntoa perustuslain asiantuntijoilta: hän kantaa sitä taakkaa, että hanke etenee sovitulla tavalla ja lakikokonaisuus kestää myös kriittisen tarkastelun perustuslain pohjalta.
Rehula ihmettelee, minkä pohjalta tätä asiaa ajetaan, kun erilaisia viestejä tulee numeroiden pohjalta. Hänkin painotti ratkaisua, jossa eri puolilla maata saa hoidon riippumatta rahapussin paksuudesta. Se on ykkösasia, johon perustuslain yhdenvertaisuuspykälä velvoittaa.
– Tässä työssä on tottunut aiemminkin, että ympärillä tapahtuu kaikenlaisia asioita, mutta heidän, jotka kantavat päätöksistä vastuun, pitää jatkaa pää kylmää, Rehula linjasi.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti Suomen Uutisille, ettei hallituksessa ole sote-kriisiä.
– Ei ole. Tässä asiassa riittää hämmentäjiä ihan tarpeeksi. Me olemme sopineet, että järjestämisvastuu on 18 maakunnalla ja piste. Sitten tarvitsemme sen lisäksi vaativampiin hoitoihin yhteistyötä ja yhteistyösopimuksia näiden alueiden välille. Keskiössä tulevat myös olemaan viisi yliopistollista keskussairaalaa, se on selvä asia. Kyllä tässä varmasti hämmentäjiä riittää matkan varrella, mutta me menemme suunnitelmien mukaan, Sipilä vastasi.
Onko kokoomus kuitenkin avaamassa näitä neuvotteluita? Stubb sanoi juuri, että asiasta neuvotellaan ja perustuslaki ratkaisee.
– Ehkä minä tietäisin, jos näin olisi. Tässä on monta asiaa, joista neuvotellaan koko ajan. Reformiministerityöryhmä tekee töitä joka päivä tämän asian eteen. Paljon yksityiskohtia on auki ja seuraavat päätökset tulevat kevään kuluessa ja marssi jatkuu 1.1.2019, jolloin ensimmäiset itsehallintoalueet aloittavat niin kuin on suunniteltu, Sipilä vakuutti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
