Kriisiytyikö sote taas? – Rehula ja Sipilä: Neuvottelu jatkuu sovitun pohjalta

Keskiviikkona vallitsi eduskunnassa lievä epäselvyys siitä, onko hallituksessa meneillään sote-kriisi.

Yle uutisoi tiistai-iltana, että hallituksen marraskuussa sopima sote-malli 15+3 olisi joutunut vastatuuleen. Nyt haettaisiin pelastusta viidestä yhteistoiminta-alueesta.

Koska keskusta kannatti marraskuussa 18 mallia, mitä kokoomus vastusti, ja kokoomus kannatti 12 aluetta, mitä keskusta vastusti, jäljelle jäisi enää tämä viiden suuralueen malli.

Vastaavasta suuraluemallista syntyi puoluerajat ylittävä sopu toissa keväänä, mutta malli osoittautui perustuslaillisesti mahdottomaksi jo vuosi sitten. Silloisen hallituksen tärkein hanke kaatui.

Kokoomus: Perustuslainmukaisuus ratkaisee

Kokoomus hyväksyi keskustalaisten ja perussuomalaisten kannattaman maakuntamallin marraskuussa vasta hallituskriisin partaalla. Malliksi tuli 15+3, jossa tuli 15 täysivaltaista sote-aluetta ja lisäksi kolme aluetta, jotka tekevät yhteistyötä naapuri-sote-alueiden kanssa. Kaikki alueet tekevät yhteistyötä viidellä yliopistollisten keskussairaaloiden johtamalla erityisvastuualueella (erva) vaativimmassa hoidossa.

“Me olemme sopineet, että järjestämisvastuu on 18 maakunnalla ja piste.”Juha Sipilä

Keskusta ja perussuomalaiset painottivat ratkaisussa alueellista päätösvaltaa. Kokoomus on painottanut ratkaisun jälkeenkin hoidon tasa-arvoa, eli että asiakkaan pitäisi saada yhtä hyvää hoitoa jokaisella sote-alueella ja sen vuoksi sote-alueen pitäisi olla suuri ja taloudellisesti vahva – suurempi kuin mikä maakuntamallilla onnistuu.

Kokoomus haluaa, että hoidon onnistuminen kytketään perustuslailliseen tulkintaan: jos hoito ei onnistu kaikkialla yhtä tehokkaasti, olisi se perustuslain vastaista. Myös asiantuntijoita pitäisi kuulla herkemmällä korvalla.

Kokoomuslaiset moittivat myös aluehallintomallin naittamista sote-ratkaisun kanssa. Yhtä lailla perussuomalaiset ja keskusta moittivat edellistä hallitusta suurkuntamallin naittamista sote-ratkaisun kanssa.

Stubb: Hallintomalli on toissijainen

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kiisti hallituskriisin keskiviikkona eduskunnassa. Hän sanoi, että kokoomus keskustelee eri malleista, mutta kiisti puolueen ottaneen sote-aluemallin auki keskusteltavaksi.

Hän kuitenkin korosti ihmisten palveluita ja asiantuntijoiden lausuntoja, kuten monet julkisuudessa esiintyneet kokoomuspäättäjät, joita maakuntamalli ottaa harmittaa edelleenkin.

– Kokoomus lähtee siitä, että sote-ratkaisussa mennään ihmiset edellä, eli ihmiset saavat hyviä palveluita. Me panostimme muun muassa valinnanvapauteen, hallinto on toissijainen asia ja kokoomus kuuntelee asiantuntijoita hallintorakenteen suuntaan, Stubb sanoi.

– Kokoomus lähtee siitä, että teimme ratkaisun, jossa on 15 sote-aluetta ja me olisimme halunneet vähemmän. Me kuuntelemme asiantuntijoita. Keskeisintä tässä ei ole hallintomalli vaan ihmisten palvelut.

Onko marraskuinen malli 15+3 voimassa tällä hetkellä?

– Pitää sopia sellainen malli, joka on perustuslaillisesti läpi vietävissä, Stubb vastasi Suomen Uutisille.

Se on siis neuvottelukysymys yhä, vaikka se sovittiin jo kolme kuukautta sitten?

– Me haemme sellaista ratkaisua, jossa ihmiset ovat keskiössä, ja jossa ihmiset saavat hyviä sosiaali- ja terveyspalveluita. Hallintomalli on toissijainen. Olemme toistaiseksi sopineet 18+3-järjestelmästä. Jos se ei toimi, täytyy hakea toinen ratkaisu, mutta sitä on ennenaikaista sanoa tässä vaiheessa, Stubb selvensi.

Hänen erityisavustajansa selvensi edelleen, että nyt on kyse maakuntamallin perustuslainmukaisuudesta: marraskuussa sovittu maakuntamalli sopii, jos se kelpaa perustuslain asiantuntijoille. Jos malli kaatuu perustuslakiin, silloin haetaan uusi malli.

Rehula: Pitää jatkaa pää kylmänä

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) totesi Stubbia ennen, että neuvotteluja käydään marraskuussa sovitun maakuntaratkaisun pohjalta. Samoilla linjoilla oli myös hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.), jolla ei ollut taustatietoa siitä, että neuvotteluiden lähtökohta olisi muuttunut.

– Me olemme sen tiedon varassa, mitä on 7.11.2015 sovittu linjaus: 18 itsehallintoaluetta. Perustuslain tulkinta taas on ihan eri tulkinta, se menee perustuslakivaliokuntaan, Mattila vastasi.

Myös Rehula totesi, että ratkaisujen perustuslainmukaisuuteen pitää kysyä lausuntoa perustuslain asiantuntijoilta: hän kantaa sitä taakkaa, että hanke etenee sovitulla tavalla ja lakikokonaisuus kestää myös kriittisen tarkastelun perustuslain pohjalta.

Rehula ihmettelee, minkä pohjalta tätä asiaa ajetaan, kun erilaisia viestejä tulee numeroiden pohjalta. Hänkin painotti ratkaisua, jossa eri puolilla maata saa hoidon riippumatta rahapussin paksuudesta. Se on ykkösasia, johon perustuslain yhdenvertaisuuspykälä velvoittaa.

– Tässä työssä on tottunut aiemminkin, että ympärillä tapahtuu kaikenlaisia asioita, mutta heidän, jotka kantavat päätöksistä vastuun, pitää jatkaa pää kylmää, Rehula linjasi.

Sipilä: Ei sote-kriisiä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti Suomen Uutisille, ettei hallituksessa ole sote-kriisiä.

– Ei ole. Tässä asiassa riittää hämmentäjiä ihan tarpeeksi. Me olemme sopineet, että järjestämisvastuu on 18 maakunnalla ja piste. Sitten tarvitsemme sen lisäksi vaativampiin hoitoihin yhteistyötä ja yhteistyösopimuksia näiden alueiden välille. Keskiössä tulevat myös olemaan viisi yliopistollista keskussairaalaa, se on selvä asia. Kyllä tässä varmasti hämmentäjiä riittää matkan varrella, mutta me menemme suunnitelmien mukaan, Sipilä vastasi.

Onko kokoomus kuitenkin avaamassa näitä neuvotteluita? Stubb sanoi juuri, että asiasta neuvotellaan ja perustuslaki ratkaisee.

– Ehkä minä tietäisin, jos näin olisi. Tässä on monta asiaa, joista neuvotellaan koko ajan. Reformiministerityöryhmä tekee töitä joka päivä tämän asian eteen. Paljon yksityiskohtia on auki ja seuraavat päätökset tulevat kevään kuluessa ja marssi jatkuu 1.1.2019, jolloin ensimmäiset itsehallintoalueet aloittavat niin kuin on suunniteltu, Sipilä vakuutti.