Aris Messinis
Kreikkaan kansanäänestys – pankkiautomaateilla ruuhkaa
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras lensi Brysselistä takaisin Ateenaan perjantaina tuloksettomien Kreikka-neuvottelujen jälkeen pitämään hallituksen kriisipalaveria. Kriisipalaverin jälkeen Tsipras ilmoitti lauantaina aamuyöllä televisioidussa puheessaan, että kreikkalaiset päättävät kansanäänestyksessä sunnuntaina 5.7. siitä, hyväksytäänkö velkojien jättämä viimeinen tarjous, jota Saksan liittokansleri Angela Merkel oli luonnehtinut “epätavallisen avokätiseksi”.
Pian ilmoituksen jälkeen kansalaiset ovat pitkin Kreikkaa sännänneet keskellä yötä pankkiautomaateille nostamaan käteistä niin paljon kuin voivat. Alpha Bank, yksi kreikan suurista pankeista, sulki verkkopalvelunsa Tsiprasin puheen jälkeen.
Kreikan on jo aiemmin arvioitu olevan pakoitettu pääomakontrolleihin ja talletusten nostorajoituksiin, koska euromaiden valtiovarainministereistä muodostuvan euroryhmän lauantaisessa kokouksessa ei välttämättä päästä sopimukseen Kreikan lainaohjelmasta.
Aika ei riitä lauantain jälkeen enää uusien sopimusesitysten ratifioimiseen euromaiden parlamenteissa niin, että Kreikka voisi saada tukirahaa tiistaina erääntyvään noin 1,5 miljardin euron luottoerään Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Maksuhäiriötä pidetään lähestulkoon varmana ilman uutta tukirahaa, sillä Kreikan keskuspankki joutui auttamaan Kreikan hallitusta eläkemaksujen suorittamisessa.
Kreikalle tarjottiin lisää rahaa
Perjantain aikana velkojat laativat uuden suunnitelman, johon sisältyisi noin 15,5 miljardin euron apupaketti joulukuulle asti. Kreikka saisi varoja hiljalleen maksaakseen aiempien tukiohjelmien lainaeriä. Samalla Kreikan hallitus sitoutuisi säästötoimiin.
Kreikka kuitenkin hylkäsi tarjouksen nopeasti. Kreikan hallituksen mukaan ohjelma sisälsi edelleen toimia, joita hallitus ei voi hyväksyä. Lisäksi tarjolla olevan tukipaketin varat riittäisivät vain vaivoin aiempien tukilainojen takaisinmaksuun.
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kertoi yhteisöpalvelu Twitterissä, että Syriza sai vain 36 prosenttia äänistä tammikuun vaaleissa. Se ei hänen mielestään anna mandaattia allekirjoittaa velkojien tarjoamaa sopimusta. Kansanäänestys voisi sementoida suostumuksen. Toisaalta markkinoita hermostuttanee riski siitä, että sopimus hylätään äänestyksessä.
Kansanäänestyksen vastaanotto hurjaa
Kreikan oppositiopuolueet ovat suomineet Tsiprasin päätöstä kovin sanoin. Sosialidemokraattinen Pasok vaati Tsiprasia eroamaan. Kritiikki on ollut rajua myös muiden puolueiden osalta. Äänestyksen pelätään johtavan Kreikan eroon paitsi eurosta, myös koko EU:sta.
Joki-puolue katsoi, että Tsipras lobbaa maalle uutta drakmaa ja sysää Kreikan ulos Euroopan sydämestä ja kielekkeeltä alas. Uuden demokratian mukaan Tsiprasin tulisi itse kantaa päätöksestä vastuu, eikä sysätä päätöstä kansalaisten harteille.
Kreikan perustuslaki ei kuitenkaan hyväksy kansanäänestystä finanssipoliittisissa kysymyksissä. Kansanäänestys ei siten voi koskea sitä, hyväksyvätkö kreikkalaiset velkojien vaatimat finanssipoliittiset toimet.
Kansanäänestys tulee kuitenkin IMF-luoton kannalta liian myöhään. Lauantain kokouksessa voidaan vielä päätyä sopimukseen, vaikka kansanäänestysilmoituksen arvellaan tulehduttavan entisestäänkin heikkoja välejä Kreikan ja velkojien välillä.
Kreikka on ilmoittanut kansanäänestysaikeistaan Euroopan keskuspankille ja muille velkojille. Perjantain ja lauantain välisenä yönä velkojilta ei ole saatu kommentteja.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Soini: Jos Kreikan velkoja helpotetaan, vaativat Espanja, Portugali, Irlanti ja monet samaa
Kreikassa pankit ja pörssi kiinni kansanäänestysviikolla
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää